Lähes mil­jar­din euron hanke - Ke­mi­jär­ven ­bio­ja­los­ta­mo tuo yli tuhat työ­paik­kaa

Biojalostamo Boreal Bioref Oy:n toimitusjohtaja Heikki Nivala uskoo tehtaan rakentamisen alkavan ensi kesänä. Hän esitteli hankkeen etenemistä tiistai-iltana Posiolla.

Kuva: Erkki Ahola

Yleisötilaisuuteen saapui noin 60 henkeä kuulemaan, mitä vaikutuksia Itä-Lapille ja Posiolle lähes miljardin euron investointihankkeesta on odotettavissa.

Kuva: Erkki Ahola

Kemijärvelle puuhattavasta biojalostamo-hankkeesta Posiolla järjestetty yleisötilaisuus kiinnosti posiolaisia. Valtuustosaliin saapui tiistai-iltana noin 60 henkeä kuulemaan, mitä vaikutuksia Itä-Lapille ja Posiolle lähes miljardin euron investointihankkeesta on odotettavissa.

Biojalostamohankkeen taustalla ovat kiinalainen Camce ja kemijärveläinen Boreal Bioref.

Vaikka nimiä ei vielä olekaan lopulliseen investointipaperiin laitettu kiinalaisen yhteistyökumppanin kanssa, vakuutti hanketta esitellyt Biojalostamo Boreal Bioref Oy:n toimitusjohtaja Heikki Nivala hankkeen toteutuvan.

– Hanke toteutuu, olen siitä varma. Rakentamiseen tähtäävä esisuunnitelma on nyt valmisteilla. Lopullinen päätös rakentamisesta tehdään tammikuussa ensi vuoden alussa, Nivala sanoi.

– Hankkeen kustannusarvio on 950 miljoonaa euroa. Työvoimaa rakentamiseen enimmillään tarvitaan 2700 henkeä. Työpaikkoja tehdas tuo 1100 hengelle. Tehtaan rakentaminen aloitetaan ensi kesänä. Tuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2020.

– Raaka-aineen saannin turvaamiseksi alueen tiet ja sillat pitää laittaa kuntoon, jotta 76 tonnin rekoilla pystytään ajamaan. Se tarkoittaa sitä, että valtion on seuraavien kymmenen vuoden aikana joka vuosi budjetoitava 25 miljoonaa euroa alueen teiden ja siltojen kunnostamiseen.

Biojalostamon ennakoidaan saavan liikkeelle paluumuuttoa Itä-Lappiin. Nivalan mukaan kyselyjä tehtaan avautumisesta on tullut eri puolilta Suomea.

Nivalan mukaan ratkaisevassa osassa biojalostamon saamiseksi Kemijärvelle on Aalto-yliopiston kehittelemät jatkojalostustuotteet, joita tehtaassa voidaan valmistaa paperisellun lisäksi.

– Lisäksi ratkaiseva tekijä oli se, että Kemijärvelle on raideliikenneyhteys. Ilman raideliikennettä tätä tehdasta ei olisi tullut.

Prosessiteollisuuden ympäristötekniikan professori Olli Dahl Aalto-yliopistosta oli Nivalaan yhteydessä ja esitteli yliopistossa keksityt tuotteet. Heidän keksintönsä mukaan Kemijärven tehtaassa voidaan valmistaa pienillä kemikaalimäärillä mikrokiteistä selluloosaa ympäristöystävällisesti. Jatkojalosteita voidaan käyttää lääkkeissä ja elintarvikkeissa. Sen lisäksi tärkeässä osassa ovat männystä saatavat sivutuotteet, muun muassa tärpätti.

– Lapissa ja Koillismaalla raaka-aineen kysyntä ja tarjonta ei ole tasapainossa. Erityisesti kuitupuulle ei ole riittävästi kysyntää. Nuorten metsien harvennukset ovat jääneet jälkeen tavoitteista, Nivala sanoi.

Kemijärvellä oli aiemmin Stora Enson sellutehdas. Se suljettiin vuonna 2008. Uuden biojalostamon tuotantomääräksi arvioidaan 500 000 tonnia vuodessa biomateriaaleja.