Pelastustehtävät Koillismaalla kasvoivat viime vuonna. Suurin lisäys prosentuaalisesti oli Kuusamon paloasemalla, jossa viime vuonna pelastustehtävien määrä kasvoi lähes 20 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.
Kuusamon paloasemalla oli viime vuonna yhteensä 516 hälytystä, kun vuonna 2017 vastaavasti oli 442 lähtöä.
– Osaltaan määrän kasvua selittää se, että Kuusamon paloasemalla on toimittu jo vuosia lähimmän yksikön periaatteella, eli onnettomuuspaikalle hälytetään etäisyydeltään lähin maanteitse saatava paloaseman miehistö. Esimerkiksi viime vuonna Posiolle oli 25 tehtävää, ja sama määrä oli myös Suomussalmelle, pääasiassa Hossaan, Oulu-Kuusamon pelastuslaitoksen Kuusamon paloaseman apulaispalopäällikkö Ari Virtanen kertoo.
– Hälytysten määrät Kuusamon ulkopuolelle ovat kuitenkin pysyneet melko lailla samoina viime vuosina, Virtanen jatkaa.
Virtasen mukaan lähtövalmius Kuusamon paloasemalla on kuitenkin pystytty säilyttämään, vaikka miehistö onkin tehnyt kaupungin rajojen ulkopuolelle hälytyskeikkoja.
– Se on aina riippunut tehtävästä; onko onnettomuuspaikalle pitänyt lähteä koko kalustolla ja miehistöllä. Siitä aina lähdetään, että Kuusamon paloasemalla lähtövalmius taataan mahdollisten päällekkäistenkin hälytysten tapahtuessa.
Lähimmän yksikön periaate tuli virallisesti voimaan 29. marraskuuta viime vuonna. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi Posion paloaseman osalta sitä, että Posion yksikkö hälytetään ensimmäisenä esimerkiksi Rovaniemen kaupunkiin kuuluvaan Auttin kylään, jonne paloasemalta tulee tieverkon mukaan matkaa noin 60 kilometriä. Rovaniemeltä vastaavasti matkaa Auttiin on vajaat 80 kilometriä.
Lapin pelastuslaitoksen Posion yksikön palomestari Kirsti Heikkala ennakoi tehtävien määrän kasvavan Posion paloasemalla sen seurauksena, että Posiolta joudutaan lähtemään hälytystehtäviin kunnan rajojen ulkopuolelle. Uusi asia se ei ole, vaan Posion yksiköstäkin on osallistuttu jo vuosia kunnan ulkopuolella tapahtuneisiin hälytystehtäviin.
– Tilastojen valossa Posion paloaseman pelastustehtävät viime vuonna olivat melko lailla edellisen vuoden kaltaisia. Määrissä on pientä kasvua, mutta yhden vuoden perusteella ei voida vetää isompia johtopäätöksiä, Heikkala jatkaa.
Posiolla pelastustehtäviä eri onnettomuustyyppien mukaan viime vuonna oli yhteensä 152 kun edellisenä vuonna vastaavasti oli 144 hälytystä.
Posion yksikkö hälytettiin viime vuonna kunnan ulkopuolelle yhdeksän kertaa, kun vastaavasti vuonna 2017 hälytyksiä oli 20 kertaa.
– Suurimpana muutoksena aiempiin vuosiin on pientalojen paloturvallisuuden omavalvonta, joka on Lapin pelastuslaitoksella pilotointivaiheessa. Tätä omavalvontaa on Posion lisäksi käynnistelty myös Simossa ja Muoniossa. Omavalvonnalla on tarkoituksena saada pientalot myös säännöllisen valvonnan piiriin ja herätellä kiinteistön omistajia havainnoimaan kodin paloturvallisuutta, Heikkala kertoo.
Oulu-Kuusamon pelastuslaitoksen Taivalkosken paloaseman apulaispalopäällikkö Kari Kuosmanen kertoo niin ikään pelastustehtävien määrän viime vuonna kasvaneen muutamilla kymmenillä. Taivalkosken paloaseman miehistö hälytettiin viime vuonna erilaisiin tehtäviin lähes 200 kertaa.
– Määrän kasvu johtuu osittain siitä, että tehtävät Taivalkosken ulkopuolella ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Pudasjärven Syötteelle on ollut hälytyksiä. Syötteelle on Taivalkoskelta matkaa 30 kilometriä, ja vastaavasti Pudasjärven paloasemalta noin 55 kilometriä, Kuosmanen kertoo.