Unten puutarha ja muita satuja on kerrassaan lumoava pakkaus. Se on täynnä taikuutta, värejä, ihmeellisiä satuolentoja, palatseja, kuninkaita, ruhtinaita, puhuvia eläimiä, norsuja, lintuja, jopa jeti eli lumimieskin on mukana.
Sadussa kerrotaan kaksostytöistä, Nunasta ja Menasta, jotka asuvat Vuorensumun kylässä, suuren vuoren rinteellä. Nuna ja Mena ovat ihan samannäköiset, kuten kaksoset yleensä tuppaavat olemaan, eikä edes isä ja äiti meinaa erottaa kumpi on kumpi. Tytöt ovat ylimmät ystävät ja seikkailevat aina joutessaan kotikylänsä ympärillä kasvavassa metsässä. Eräänä päivänä Nuna astuu vahingossa vesilätäkköön, ja juuri lammikossa asuvan sammakon poikasten päälle. Ilkeä sammakko suuttuu ja langettaa Nunan päälle kirouksen. Nuna sairastuu outoon tautiin eikä oman kylän lääkäri osaa auttaa häntä. Niinpä isä ja äiti päättävät viedä tytön Varnapurnan kaupunkiin, jossa kuulemma on hieno sairaala, Unten puutarha.
Onneksi Mena saa jäädä Nunan kaveriksi sairaalaan, kun isä ja äiti joutuvat lähtemään takaisin kotiin ja jättämään tytöt keskenään outojen tohtorien hoidettavaksi sairaalaan, jossa kerrallaan hoidetaan vain yhtä potilasta. Nunan vointi kuitenkin huononee edelleen. Tuotapikaa Mena huomaa, että Unten puutarha ei suinkaan ole mikään tavallinen puutarha eikä sairaala sen enempää. Lienevätkö sen lääkärit edes lääkäreitä ollenkaan, niin outoja ovat heidän hoitokeinonsa. Pian Mena huomaa, että yöllä puutarhassa tapahtuu outoja ja Mena saa kaverikseen puhuvan kissan, jonka avulla hän yrittää löytää keinon parantaa rakkaan sisarensa. Mutta osaavatko puhuvat kalat ja kiveksi muuttuneet ballerinat auttaa Menaa? Nunan vointi huononee päivä päivältä. Mena saa tietää, että Unten puutarha ei olekaan mikään oikea sairaala vaan ruhtinaan palatsi, joka on kirottu ja ruhtinasperhe ja henkilökunta on noiduttu kivisiksi patsaiksi. Kirouksen voi murtaa vain ratkaisemalla arvoituksen. Mutta ehtiikö Mena ajoissa?
Unten puutarha on huima seikkailu ja värikäs fantasiataru. On välillä vaikea uskoa, kuinka suomalainen kirjailija osaa sanoillaan kuljettaa lukijan villin viidakon syövereihin ja itämaisiin palatseihin ja markkinoiden väentungokseen elefanttien ja käärmeenlumoojien joukkoon. Laura Haapamäen lumoavat värikkäät kuvat täydentävät tarinoita ihastuttavasti. Suosittelen kirjaa noin viisivuotiaille ja sitä vanhemmille. Kirja on juuri sopiva ääneen luettavaksi, ja se varmasti kirvoittaa ihmetteleviä ja ihastuneita huokauksia ja kysymyksiä yhdessä pohdittaviksi. Satumaisia lukuhetkiä Unten puutarhan parissa toivottaa