Pääkirjoitus
Lapset ja nuoret liikkuvat nykypäivän Suomessa liian vähän. Toki sama asia koskettaa myös vanhempaakin väestöä, mutta varsinkin lasten ja nuorten liikkumattomuudesta tulee olla huolissaan.
Tänä vuonna ilmestynyt varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma kertoo, etteivät aikuiset aina huomaa lasten liian vähäiseksi jäävää liikkumista.
Suositusten mukaan alle kouluikäisten lasten pitäisi liikkua joka päivä reippaasti vähintään kaksi tuntia päivässä. Läheskään kaikki lapset eivät tähän suositukseen yllä.
Hyvin pitkälle taustalta voidaan nähdä yhteiskunnan muuttuminen myös lasten ja nuorten maailmassa. Päivät kuluvat entistä enemmän tietokoneiden, pelien ja television maailmassa kuin joskus aikaisemmin. Paikasta toiseen kuljetaan kävelyn tai pyöräilyn sijasta motorisoidusti. Näin luonnollinen liikkuminen vähenee.
Liian vähäisen liikkumisen tuomat ongelmat eivät vielä näy, mutta vaikeuksia on tulossa muutamien vuosikymmenien päästä, jos liikkuminen ei lisäänny. Suunta näyttää ikävä kyllä olevan lisäksi jopa päinvastainen.
Kuusamon kaupungin päivähoidon työryhmässä (KS 22.4.) on tämän kevään mittaan kiinnitetty erityistä huomiota lasten riittävään liikkumiseen ja istumisen vähentämiseen. Liikunnan suositukset tullaan huomioimaan myös kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa. On hyvä asia, että tähän on reagoitu.
Iso vastuu lasten ja nuorten liikkumisesta on luonnollisesti lasten vanhemmilla ja kotona. Vanhempien pitäisi saada lapset innostumaan liikkumisesta jo nuorena ja kannustaa heitä siinä. Ei ole niin väliä, mitä lajia liikkuminen on, kunhan vain liikutaan eikä vain istuta sisällä iltakausia.
Liikkuminen ei välttämättä ole myöskään kiinni varusteista vaan liikkuminen voi olla hyvinkin halpaa ja helppoa. Lapsia voi opettaa esimerkiksi luonnossa liikkumiseen ottamalla heitä mukaan vaikkapa marja- tai sieniretkille, joista voi tulla heille jopa elinikäinen hyvä harrastus.