Lasten ja nuorten metsätuntemus uhkaa kautta maan rapistua. Metsään meno voi olla monelle lapselle jo tekemätön paikka. Tästä huolestuttiin 4H-järjestön piirissä jo vuosia sitten.
Asiaa lähdettiin muuttamaan Metsissä mahdollisuus -hankkeessa, joka alkoi vuonna 2000. Kuusamossa perinne jatkuu ja torstaina monta sataa lasta kärrättiin jälleen metsäpäivänä ulos katsomaan, miten metsätalous toimii. Samalla kerrottiin metsäteollisuuden ja metsien virkistyskäytön merkityksestä.
– Täällä on kahdeksan bussilastillista koululaisia ja henkilökuntaa Rukan ylä- ja alakouluilta, Nissin koululta, Käylästä ja Määttälästä. Noin 350 koululaista kaikkiaan, kertoi Sirpa Murtovaara 4H-yhdistyksestä.
Kuusamossa ei Murtovaaran mukaan vielä tarvitse olla huolissaan metsätietouden katoamisesta.
– Täällä moni asuukin metsän keskellä ja perhe omistaa metsää, varsinkin näistä Pohjois-Kuusamon lapsista. Mutta jos mennään isompiin kaupunkeihin, siellä ei välttämättä tiedosteta metsänomistajuutta tai välttämättä edes eroteta kuusta männystä.
Metsäala ei ole tulevaisuuttaan pohtiville nuorille varmasti se kaikista mediaseksikkäin. Koillismaalla kuitenkin koulutetaan metsätyöläisiä Taivalkoskella ja metsissä on myös paljon tekemätöntä työtä esimerkiksi taimikonhoidossa. Työtä jää tekemättä muun muassa omistajien ikääntymisen ja paikkakunnalta muuton takia.
Siispä kertauksena aikuisillekin muutamia tunnuslukuja. Kuusamon pinta alasta maa-alaa on 498 000 hehtaaria, siitä valtaosa metsää. Puustopääoma metsätalousmaalla on 18,9 miljoonaa kuutiota. Hakkuusuunnite on 578 000 kuutiota vuodessa. Hakkuumahdollisuuksista hyödynnetään vain noin 65 prosenttia. Maapinta-alasta on suojeltu noin 18 prosenttia.
– Minä ostan noin sata tuhatta kuutiota, hahmotti Pölkyn hankintaesimies Aki Huttu, joka kertoi puun käytöstä alakoululaisille.
Metsät työllistävät pyöreästi tuhat kuusamolaista. Puunmyyntituloja kertyy 9-13 miljoonaa euroa vuodessa ja Kemera-tukia vajaat pari miljoonaa.
Metsien ja jalostuksen vuotuinen arvo kaikkiaan on jopa 170 miljoonaa euroa. Suurin osa Kuusamon metsistä on yksityisomisteisia. Yksityisten omistus on 83 prosenttia, valtion vain 15. Yhteensä metsää omistaa ja siitä saa elantoa noin 10 000 ihmistä. Luvut ovat Kuusamon Metsänhoitoyhdistykseltä.
Metsä on myös Suomen vientiteollisuuden tukipilari. Vuonna 2014 metsäteollisuuden viennin arvo oli 11 miljardia euroa. Metsäteollisuuden viennin osuus koko Suomen viennistä on noin 20 prosenttia.
Pölkyn Huttu kertoi, että kulunut vuosi on ollut yhtiölle ja muille mäntysahoille vaikea.
– Mäntysahatavaran hinta on ollut niin alamaissa. Paperi- ja selluteollisuudella sen sijaan menee lujaa. Biojalostamoinvestointeja on runsaasti liikkeellä. Sillä puolella panostetaan ja investoidaan paljon, Huttu kertoi.
Kuusamokin toivoo biojalostamoa, joka olisi taloudellinen jättipotti paikkakunnalle.
Sade oli kastellut Vallioniemen kankaat Pohjois-Kuusamossa. Jos lapset eivät muuta oppineet, niin ainakin sen, että metsään kannattaa mennä sopivissa jalkineissa. Metsäkeskuksen Laila Hökkä ja Mika Tuovila päivittelivät muutaman lenkkarisankarin kenkävalintaa nuotion ääressä.
Kaksikolla oli nuorille tehtävä ja he sanoivat, että kuusamolaislapset keräsivät tunnistustehtävästä kovat pisteet.
Lasten piti tunnistaa ja erottaa mänty, koivu, kuusi, leppä ja haapa. Lisäksi esillä oli erilaisia suomalaisia tuotteita, jotka tehdään puusta. Näytillä oli muun muassa Tolua, ksylitolipurkkaa, sekä leppäsavupurua, jolla savustuu vaikkapa kala.
– Eivät kaikki eteläsuomalaiset lapset osaisi ollenkaan sanoa, että mihin tuota purua käytetään, sanoi kalamies Tuovila.
Kuusamolaislapset saivat tehtävärastilta puhtaat paperit.
– Jos tämän testin tekisi etelässä, tulos olisi aivan varmasti erilainen.