Pääkirjoitus
Kuusamossa syntyvyys jää tänä vuonna totuttua alhaisemmaksi (KS 27.8). Viime vuosina lapsia on syntynyt 160-180 vuosittain. Laskettujen aikojen perusteella määrä jää tänä vuonna 140 kieppeille.
Syntyvyyden lasku ei ole yksin kuusamolainen, vaan suomalainen ja yleiseurooppalainen ilmiö. Perheet lykkäävät erityisesti ensimmäisen lapsen hankintaa, jos työ- ja elämäntilanne näyttää epävarmalta.
Koillismaalla vaikuttaa lisäksi väestön ikärakenteen muutos. Nuoria perheiden määrä on vähenemään päin. Nähtäväksi jää, asettuuko syntyvyys pysyvästi alhaisemmalle tasolle, vai onko kyse siitä, että vuodet eivät ole veljiä keskenään.
Syntyvyyden kääntämiseksi nousuun ei ole nopeita eikä helppoja keinoja. Tärkeintä on luoda työpaikkoja, jotka houkuttelevat nuoria paikkakunnalle. Nuoret perheet tulevat ja jäävät, jos kokevat pystyvänsä rakentamaan tulevaisuuttaan pitkäjänteisesti.
Ongelma on yhteinen koko Suomessa. Millä maan tulevaisuutta rakennetaan tilanteessa, joka on historiallisesti uusi? Suhdannekriisejä tulee ja menee, mutta erityisen haasteellista on voittaa väestö- ja elinkeinorakenteen kriisi.
Perinteisten elinkeinojen mureneminen näkyy valtion kassassa. Verotulot ovat kääntyneet laskuun, myös Kuusamossa. Samaan aikaan palvelujen kysyntä lisääntyy väestön ikääntyessä. Nykyisellä kasvuennusteella, jos mitään ei tehdä, kaikkien Koillismaan kuntien ja useimpien Suomen kuntien kantokyky tulee tiensä päähän. Palvelut on pakko järjestää nykyistä niukemmalle pohjalle. Samalla joudutaan pohtimaan myös sukupolvien välistä tasa-arvoa. Kuinka paljon satsataan lapsiin ja nuoriin, kuinka paljon vanhuksiin? Tavoitteena pitää olla oikeudenmukaisuus ja kansankunnan paras.
Kaikki ei ole rahasta kiinni, sillä henki on ennen materiaa. Lapsimyönteisyys ei maksa mitään ja siihen voimme jokainen osaltamme vaikuttaa.
Lasten hankkimiseen kannustava turvallinen ja onnellinen elämä lähtee yhteisöstä, meistä kaikista.