Pelkkiä lukuja ei kuitenkaan kannata tuijottaa, sillä ne kertovat vain osan totuudesta. Ilmoitusten määrän kasvu on monen tekijän summa.
– Ihmiset ovat tietoisia lastensuojeluilmoituksen teon velvoitteesta. Eli varmaan tieto on lisääntynyt ja myös ilmoituskynnys madaltunut, pohtii Posion kunnan johtava sosiaalityöntekijä Lea Lahtela.
Erityisesti pienessä kunnassa vuosittaiset vaihtelut luvuissa voivat olla suuriakin.
– Lastensuojeluilmoitusten määrään voi tulla piikki, jos vaikka nuorisoporukka on tehnyt jotain ja kaikista siinä mukana olleista tulee ilmoitus, Lahtela valottaa.
– Jos kyseessä on esimerkiksi yksittäisen lapsen päihteiden käyttö, saattaa samasta asiasta tulla ilmoituksia eri tahoilta, avaa asiaa puolestaan Kuusamon kaupungin sosiaalityön johtaja Heidi Kokko-Martiskainen.
Taivalkoskella lastensuojeluilmoituksia tehtiin viime vuonna 60, kun vuotta aiemmin niitä kirjattiin 44. Kuusamossa puolestaan tilastoihin merkittiin viime vuonna 161 ilmoitusta edellisvuoden 110 ilmoituksen paikalle.
Myöskään Kuusamossa tai Taivalkoskella ei pystytä yksilöimään syytä ilmoitusten määrän kasvuun. Viranomaisten laajentunut ilmoitusvelvollisuus on yksi tekijä.
– Siinä on kuitenkin vielä opettelua, että kun esimerkiksi terveydenhuollossa tai pelastustoimessa ollaan tekemisissä sellaisissa tilanteissa, joissa olisi hyvä ilmoittaa lapsen tilasta, ei se aina toteudu. Tilanne on kuitenkin parantunut, kertoo Kokko-Martiskainen.
Kokko-Martiskaisen mukaan alle kymmenesosa ilmoituksista tulee yksityishenkilöiltä, eikä Kuusamossa juurikaan tehdä "aiheettomia" ilmoituksia esimerkiksi erotilanteen katkeroittamana.
Viimeisimmän valtakunnallisen, vuoden 2016, tilaston mukaan lastensuojeluilmoituksia tehtiin yhteensä 121 372 kappaletta. Ilmoitus tehtiin 69 203 lapsesta. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi 5,7 prosenttia edellisestä vuodesta.
Yleisimmät syyt lastensuojelun tarpeelle Koillismaalla ovat edelleen päihteet ja psyykkiset ongelmat. Asiassa on kuntien välillä pieniä eroja.
– Meillä Kuusamossa on ollut jo kauan ja on edelleen suurimpana syynä lastensuojelun ja sosiaalipalveluiden tarpeelle vanhempien psyykkinen sairastaminen. Päihteiden käytössä meillä on yleistynyt huumausaineiden käyttö, mutta psyykkinen sairastaminen on meillä laajempaa kuin muualla, Kokko-Martiskainen kertoo.
Taivalkoskella ja Posiolla taustasyynä ovat yleisimmin päihteet, joko vanhempien tai nuorten käyttämänä. Taivalkosken vs. johtava sosiaalityöntekijä Sinikka Loukusa on yllättynyt siitä, miten helposti myös huumaus- ja lääkeaineita on nuorten saatavilla myös pienillä paikkakunnalla.
– Arvioin, että nuorten päihteiden käyttöä koskevia ilmoituksia on aikaisempia vuosia enemmän, 10 vuoden tauon jälkeen kunnan lastensuojelutyöhön palannut Loukusa kertoo.
Loukusa toivoisikin, että vanhemmat seuraisivat tarkemmin nuorten vapaa-ajan viettoa.
– Jotenkin haluaisin sanoa lasten ja nuorten vanhemmille, että nämä pienet kunnatkaan eivät ole lintukotoja. Erilaisia päihteitä on tarjolla täällä ihan kuten isommissakin paikoissa.
Lastensuojeluilmoituksista vain osa johtaa lastensuojeluasiakkuuteen. Mutta kun johtaa, saattavat toimet tehdä isojakin vaihteluita kunnan kassaan. Lastensuojelumäärärahoja ei voi ennustaa. Suurimmat kulut lastensuojelussa tulevat sijoituksista laitoksiin.
– Jo yksi yksittäinen laitossijoitus voi tehdä vuoden aikana 100 000 euroa. Jos vaikka yhdelle vuodelle kasaantuu useampi tällainen laitossijoitus, niin sehän on heti merkittävä muutos, Sinikka Loukusa huomauttaa.
Heidi Kokko-Martiskainen kertoo, että suurin osa huostaanotetuista lapsista on sijoitettu perhehoitoon.
– Taivalkoskella lapset ja nuoret pyritään ensisijaisesti sijoittamaan perhehoitoon, mutta myös laitossijoituksia on ollut vuosittain, Loukusa kertoo.