Kuusamon lastensuojelutilannetta kuvaavissa tunnusluvuissa on muutaman viime vuoden aikana menty hyppäyksellä parempaan suuntaan.
Vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä on vähentynyt 45 prosenttia. Lastensuojelutarpeen selvitysten määrä on puolestaan laskenut 48 prosenttia.
Lastensuojeluilmoituksia tehtiin vuonna 2012 195 kappaletta. Viime vuonna vastaava luku oli 107. Palvelutarpeen arviointeja vuonna 2012 tehtiin 128 ja viime vuonna 66 kappaletta.
Lukujen pieni vuosittainen vaihtelu on tavanomaista, mutta näin merkittävää parannusta pidetään pitkälti myös Kuusamon kaupungissa käyttöön otetun Lapset puheeksi (LP) -toimintamallin ansiona.
Vuodesta 2013 alkaneen toimintakulttuurin muutoksen tuomat kokemukset ovat olleet erittäin myönteiset.
– Kuusamossa ja Taivalkoskella on tehty erinomaista työtä. Muutamassa vuodessa on saatu hyvin positiivisia tuloksia, kertoo suunnittelija Suvi Helanen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.
Pohjois-Pohjanmaalla lähes kaikissa kunnissa käyttöön otettu LP-toimintakokonaisuus tarjoaa kunnille mallin palvelurakenteista, joiden avulla on mahdollista edistää lasten ja perheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä vanhempia kohdanneiden ongelmien ylisukupolvinen siirtyminen.
Kunnan kaikkiin keskeisiin perus- ja erityispalveluihin juurrutetaan Lapset puheeksi -työmenetelmät, joiden avulla lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuki saadaan kaikkien lapsiperheiden ulottuville.
Hankkeena aloitetusta toiminnasta on tullut pysyvä toimintamalli. Se on käytössä muun muassa päivähoidossa, opetustoimessa, sosiaalityössä ja laajenee myös vapaa-ajantoiminnan, seurojen ja seurakunnan käyttöön.
– Ydinsanoja ovat ennaltaehkäisy ja varhainen tukeminen. Tavoitteena on, että menetelmä olisi käytössä kaikissa lapsiperheitä koskettavissa palveluissa.
– Ratkaisevaa tälle työlle on kunnan päätöksentekijöiden ja johdon tuki. Meidän on oivallettava, että huolehtimalla lasten hyvinvoinnista, vahvistamme kuntiemme elinvoimaa.
Perheille suunnattua vapaaehtoista LP-keskustelua tarjotaan kaikille lapsiperheille tietyissä ikäkausissa ja lapsen tai perheen elämänmuutostilanteissa. Tapaamisen lopuksi yhdessä vanhempien kanssa harkitaan, tarvitaanko monialaista LP-neuvonpitoa, ja mikäli tarvitaan, ketä sinne halutaan ja on tarpeen kutsua – perheen tilanne huomioiden.
Keskustelussa käydään läpi lapsen elämää ja kartoitetaan vahvuudet ja haavoittuvuudet. Neuvonpidossa mietitään, mitä konkreettisia toimia voidaan kotona, päivähoidossa, koulussa tai vapaa-ajan ympäristöissä tehdä lapsen tai perheen tukemiseksi.
– Mitään rakettitiedettä tämä ei ole, vaan hyvin jalostunutta maalaisjärkeä ja konkreettisia arjen tekoja. Yksinkertaisesti mennään lapsen ja perheen arkeen. Mietitään, mitä suojaavia tekijöitä lapsella on kehitysympäristöissään – kodissa, päiväkodissa, koulussa ja vapaa-ajalla, vaikka haasteita elämässä eteen tulisikin, Helanen kertoo.
Lasta suojaavia tekijöitä ovat muun muassa toimiva arki, hyvä suhde vanhempiin, tärkeisiin aikuisiin ja ikätovereihin, tunne kuulumisesta omaan ryhmään sekä ilon ja onnistumisen kokemukset.
Helanen esitteli Lapset puheeksi -toimintamenetelmää ja siitä saatuja tuloksia Kuusamon perusturva- sekä kasvatus- ja sivistyslautakuntien jäsenille viime viikolla.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin yhteistyöryhmän puheenjohtajan, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallungin mukaan toimintamalli on osoittautunut erinomaiseksi ennaltaehkäiseväksi tavaksi lastensuojelussa, jonka synkät tunnusluvut on saatu merkittävästi paremmiksi parin vuoden käytännön työn tuloksena.
Raahen seutu on yksi niistä alueista, missä toimintakokonaisuus on ollut pisimpään käytössä.
