Kuusamossa ja Posiolla kobolttikaivoshankkeita työstävä Latitude 66 Cobalt Oy:n esittää, että valtaosa kaivosveron tuotosta ohjattaisiin kaivosten toiminta-alueiden kunnille.
– Esitämme, että kaivosveron tuottoa ohjattaisiin vanhojen kaivosalueiden ympäristöriskien hoitoon ja alueiden maisemointiin. Kyse on usein alueista, jotka valtionyhtiöt ovat vanhan lainsäädännön aikana jättäneet tilaan, joka ei vastaa nykyaikaista käsitystä ympäristövelvoitteiden täyttämisestä, todetaan yhtiön kirjelmässä, jolla se on lähestynyt eduskuntapuolueiden johtoa ja eduskuntaryhmiä.
Yhtiö myös esittää, että osa kaivosveron tuotosta ohjattaisiin lisärahoituksena Geologian tutkimuskeskus GTK:n toimintaan.
– Mahdollisen kaivosveron toteuttamisessa louhintavero eli louhittuihin tonnimääriin perustuva vero ohjaisi resursseja projekteihin, jossa louhittavilla tonnimäärillä on mahdollisimman korkea taloudellinen tuotto-odotus. Näin luonnolle aiheutuva rasite vähenee ja kaivostoiminta on taloudellisesti vakaalla pohjalla. Louhintavero myös suuntaisi kaivostoimintaa avolouhoksista maanalaiseen kaivostoimintaan, yhtiö ehdottaa.
Kaivosveroa ja kaivostoiminnan kehittämistä koskevassa viestissä Latitude ottaa kantaa myös malminetsintään ja varausilmoituksiin. Sen mukaan Suomen käytäntö ohjaa yhtiöitä tekemään laajamittaisia aluevarauksia, eikä kannusta kohdennettuun malminetsintään varatuilla alueilla ja sen myötä varausalueiden pienentämiseen.
– Lakia tulisi muuttaa siten, että varausten tekijältä tulee edellyttää toimintasuunnitelmaa malminetsinnästä ja sen rahoituksesta varauksen hyväksymisen ehtona. Luvan tulee raueta, jos varaaja ei ole toteuttanut hyväksyttyä suunnitelmaa, yhtiö esittää.
Tällä hetkellä ensimmäisen vaiheen varauksen saaminen ja pitäminen ei velvoita yhtiöitä tutkimustyöhön. Latitude 66 Cobalt Oy:n mukaan puolestaan seuraavan vaiheen eli malminetsintäluvan kokonaiskustannukset ovat Suomessa kansainvälisessä vertailussa korkeat.
– Tämä muodostaa kansalaisten sekä elinkeinojen kehittämisen kannalta kestämättömän tilanteen. Varausilmoitukset aiheuttavat ihmisille usein pitkään kestävää epätietoisuutta oman kotiseudun tulevaisuudesta. Tämän lisäksi malminetsinnän tuomat alueelliset taloudelliset hyödyt jäävät saamatta ja kansallisesti tärkeä geologinen tutkimustyö jää tekemättä, yhtiö huomauttaa kirjelmässään
