Kuusamoon ja Posiolle kobolttikaivoksia kehittävä Latitude 66 Cobalt on saanut 60 000 euron tutkimusrahoituksen Business Finlandin alaisesta BATCircle-ohjelmasta.
Kaksivuotinen rahoitus käytetään Kuusamon liuskevyöhykkeen geologiseen tutkimustyöhön. Kuusamossa tehtävää tutkimustyötä koordinoi Geologian tutkimuskeskus GTK.
– Kuusamon liuskevyöhyke eli Kuusamo Schist Belt on geologisesti ainutlaatuinen alue, jolla on merkittävä taloudellinen potentiaali. Alueen syntyhistoria ei ole meille geologeille vielä täysin selvä. Nyt tehtävän tutkimuksen myötä meille syntyy mineraaliesiintymistä parempi käsitys ja pystymme tarkemmin mallintamaan niitä, yhtiön geologista työtä johtava professori Steffen Hagemann kertoo. Hagemann on Latitude 66 Cobaltin hallituksen jäsen.
– Tutkimusprojekti selvittää koboltin esiintymistä koskevia tunnusmerkkejä koko Kuusamon liuskevyöhykkeen alueella. Näin saamme tarkempaa tietoa siitä mistä kobolttia kannattaa etsiä ja mistä ei. Tämän tiedon pohjalta malminetsintään varatut alueet tarkentuvat ja pienenevät, Hagemann toteaa.
Hagemannin mukaan tutkimuksesta saatavaa tietoa tullaan hyödyntämään myös muilla geologisesti lupaavilla alueilla Suomessa.
Viime vuoden tammikuussa aktiivisen työskentelyn Kuusamon ja Posion kobolttikaivosten kehittämiselle aloittaneelle yhtiölle mukanaolo kansallisen ja eurooppalaisen akkuklusterin kehittämisessä on merkittävä askel.
– Rahoitusta merkittävämpää ovat yhteistyön kautta avautuvat kumppanuudet yliopistojen, energia-alan muutosta koskevien kansainvälisten tutkimusohjelmien sekä alan yritysten kanssa, kertoo Latitude 66 Cobaltin toimitusjohtaja Thomas Hoyer.
Hyer muistuttaa, että energiantuotantoon ja -varastointiin liittyvä teknologia kehittyy eri puolilla maailmaa nopeasti.
– Olemme Euroopassa liian tuudittautuneita ajatukseen siitä, että olemme aina kehityksen eturintamassa. Akkuteknologiassa ja akkujen valmistamisessa Aasia on meitä edellä. Energian varastoinnissa on kyse teollisesta vallankumouksesta, jossa kotimaisen raaka-aineen saatavuuden varmistaminen luo perustan kokonaan uuden teollisuudenalan synnylle. Kierrätys on tärkeää, mutta akkujen kysynnän kasvaessa erittäin nopeasti, menee vuosikymmeniä ennen kuin riittävä määrä kobolttia ja muita akkumineraaleja on riittävästi kierrätyksen piirissä, Hoyer muistuttaa.
– Suomi ja maailma tarvitsevat kaivostoimintaa paitsi jokaisen tuulivoimalan tai aurinkopaneelin rakentamiseen, myös niiden tuottaman energian varastointiin. Suomen seuraava hallituksen luotsaaman EU-puheenjohtajuuden aikana tehdään merkittäviä Euroopan akkuteollisuuden kehitystä koskevia linjauksia ja raaka-ainevarmuus on aivan kriittisessä roolissa näitä päätöksiä tehdessä, Hoyer muistuttaa.
