Kuusamoon ja Posiolle kobolttikaivoksia kehittävä Latitude 66 Cobalt Oy on jättänyt 30.4. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille hakemuksen koskien Juomasuon kaivospiiriä. Hakemuksessa yhtiö arvioi tarvitsevansa YVA-prosessiin, kaivoksen tekniseen suunnitteluun ja kaivostoimintaan liittyvään luvitukseen viisi vuotta lisäaikaa. Aiemmin raukeamispäivämäärää ei ole ollut..
– Kaivospiiriä koskeva lupa raukeaa, mikäli kaivosyhtiö ei tee määrätietoista työtä kaivospiirin kehittämiseksi toimivaksi kaivokseksi. Nyt Tukesille jätetty hakemus kertoo työstä, jota olemme viime vuodet Juomasuon kaivospiirin alueella tehneet, yhtiön toimitusjohtaja Thomas Hoyer kertoo.
Hoyerin mukaan hakemuksessa kuvataan koko Juomasuon kaivosprojekti tarkemmin kuin missään aikaisemmassa dokumentissa.
Hoyer kertoo, että hakemuksella ei haeta Juomasuon kaivospiirien laajentamista nykyisestä.
– Siinähän on kaivospiiriin kuuluu kolme aluetta Juomasuolla, Juomasuon lisäksi Hangaslampi ja Pohjasvaara.
Tukesille toimittamassaan asiakirjassa Latitude 66 Cobalt kertoo aloittavansa YVA-prosessin kuluvan vuoden aikana.
– Aiemman kaivostoimijan YVA-selvityksensä pohjaksi tuottama materiaali ei vastaa omaa laatustandardiamme, emme tule käyttämään sitä miltään osin. Viranomaisilla ja muilla tahoilla oli kyseistä YVA-prosessia koskevissa lausunnoissaan niin paljon huomautettavaa että prosessi on syytä aloittaa alusta. Koko lähestymistapamme on aivan toinen kuin aiemmissa hankkeissa, tavoitteenamme on elinkeinojen yhteensovittaminen ja pitkäaikainen alueen taloudellista kehitystä tukeva toiminta, Hoyer kertoo.
Ympäristövaikutusten arviointiin kuuluvan nykytilan määrityksen Hoyer kertoo alkavan kuluvan vuoden kolmannella vuosineljänneksellä.
– Kyllä me tämän vuoden aikana aloitetaan se (yva). Periaatteessa ensimmäinen vaihe on esineuvotteluvaihe, joka on käytännössä ollut meillä voimassa jo pidempään. On aloitettu kuulemalla paikallisia asukkaita. Nykytilan määritys on tarkoitus aloittaa kolmannella vuosineljänneksellä ja vaikutusten arviointi myös tänä vuonna.
Arvioitu vuotuinen malminlouhintamäärä on tämän hetkisen tiedon valossa noin 360 000 tonnia malmia. Tämän lisäksi sivukiveä muodostuu vuosittain noin 40 000 tonnia. Suunniteltujen louhintamäärien näkökulmasta kaivoksesta tulisi yksi Suomen pienimmistä mineraalikaivoksista, Juomasuon kaivoksen vuotuinen louhintamäärä tulisi olemaan noin 0,4% suomalaisten mineraalikaivosten vuoden 2017 louhintamäärästä.
Kaivoksen tuottamia mineraaleja ovat koboltti ja kulta. Hakemuksesta käy myös ilmi, että yhtiö ei tule hyödyntämään malmiossa vähäisin pitoisuuksin esiintyvää uraania.
Rikastamolle etsitään vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Sijoituspaikka-arvio tehdään osana YVA-prosessia ja selvitystyö aloitetaan vuonna 2019.
– Meillä on kaivospiirin alueelle vievän metsätien käytöstä sopimus, jonka ansiosta kaivoksen liikenne ei tule kulkemaan Käylän kylän teiden kautta. Tämän hetken arviomme kaivokselta rikastamoon kuljetettavan materiaalin määrästä on alle 20 rekka-autoa vuorokaudessa, Hoyer kertoo.
– Tämän vuoden aikana etsitään vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja rikastamolle.
Hoyer muistuttaa, että kaivostoimintaan liittyvät menetelmät tulevat tarkentumaan kannattavuusselvityksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin myötä. Yhtiö tutkii parhaillaan vuoden 2018 kairauksissa kaivospiirin alueelta löytynyttä uutta malmion osaa, jonka koboltti- ja kultapitoisuudet ovat hyvin lupaavia.
Lue lisää perjantaina ilmestyvästä Koillissanomista.
Edit: Korjattu kommenttia kaivospiiristä klo 10.28.
