La­ti­tu­de jätti ha­ke­muk­sen Juo­ma­suon lä­hi­alueis­ta – kai­vos­alue mah­dol­li­ses­ti osa laa­jem­paa esiin­ty­mää

Latitude 66 Cobalt on jättänyt nyt hakemuksen Juomasuon kaivoksen lähialueista.
Latitude 66 Cobalt on jättänyt nyt hakemuksen Juomasuon kaivoksen lähialueista.

Kuusamoon ja Posiolle kobolttikaivoksia kehittävä Latitude 66 Cobalt Oy on jättänyt kaivostoiminnan lupaviranomaiselle hakemuksen Kuusamon Käylän alueella sijaitsevan Juomasuon kaivospiirin lähialueista. Samassa yhteydessä yhtiö on vetänyt pois kaivospiirin aluetta koskeneen laajennushakemuksen ja kolme aiempaa malminetsintähakemusta. Kaikki poisvedettävät hakemukset on tehnyt alueen aiempi kaivostoimija.

- Haemme malminetsintälupaa 1367 hehtaarin alueelle. Halusimme korvata aiemmat hakemukset uudella hakemuksella. Aluerajaus perustuu geologiseen tutkimustyöhön, jota olemme alueella tehneet. Olemme myös rajanneet Säkkilän kylän sekä Kitkajoen pois malminetsintäalueesta, mitä edellinen kaivostoimija ei ollut hakemuksissaan tehnyt, Latitude 66 Cobaltin toimitusjohtaja Thomas Hoyer kertoo.

Hoyerin mukaan malminetsintähakemuksen aluerajauksiin on kaksi syytä. Ensimmäinen syy liittyy Juomasuon olemassa olevan kaivospiirin malmion tutkimiseen.

- Juomasuon kaivospiiri on 1990-luvulla rajattu ajatellen avolouhoskaivosta. Me teemme suunnitelmaa maanalaisesta kaivoksesta, tämä mahdollistaa malmion hyödyntämisen merkittävästi syvemmältä. Syksyllä 2018 tehdyt kairaukset osoittivat meille, että malmio jatkuu vähintään 400 metrin syvyydelle. Mutta kuinka pitkälle, millaisilla pitoisuuksilla ja kuinka laajasti – sitä ei vielä tiedetä, Hoyer toteaa.

Kairaustutkimuksissa pyritään lävistämään tutkittava malmio vinosti sivusta. Näin pystytään mallintamaan malmion muoto sekä saadaan ymmärrystä malmion syntyyn vaikuttaneista tekijöistä. Tämä auttaa geologeja ymmärtämään miten malmiot ovat sijoittuneet Kuusamon liuskevyöhykkeen alueella.

- Kun kairataan 45 asteen kulmassa, pitää kairaus aloittaa yhtä monta metriä malmion sivusta, kuin miltä syvyydeltä halutaan tutkimustietoa. Tämän takia malminetsintäalue on maanpinnalla usein kaikkiin suuntiin satoja metrejä tutkittavaa kohdetta laajempi, Hoyer jatkaa.

Toinen syy liittyy alueen ja koko Kuusamon liuskevyöhykkeen geologian tutkimiseen. Latitude 66 Cobalt on viimeisen kahden vuoden aikana analysoinut aluetta koskevan aiemman tutkimustiedon. Tämän tiedon varassa yhtiö kohdensi tammikuussa tehdyt sähkömagneettiset tutkimukset.

- Tavoitteenamme on selvittää, onko Juomasuon kobolttikultamalmio yksittäinen esiintymä vai osa laajempaa geologista jatkumoa. Sähkömagneettisten tutkimusten tulokset antavat viitteitä laajemmasta mineraaliesiintymästä, josta Juomasuo olisi vain osa. Asian tarkempi selvittäminen vaatii kuitenkin vielä paljon työtä ja mittavia investointeja tutkimukseen, Hoyer muistuttaa.

Uuden malminetsintähakemuksen alue kattaa 116 eri kiinteistötunnuksen alueen. Latitude 66 Cobalt on kirjeitse yhteydessä alueen maanomistajiin ja luettelo malminetsintäalueen kiinteistötunnuksista julkaistaan yhtiön verkkosivuilla.

– Malminetsintähakemusten käsittely vie aikansa. Meillä ei ole arviota siitä, milloin Tukes aloittaa hakemusten käsittelyyn liittyvät kuulemiset, Hoyer kertoo.

Malminetsintäkorvauksen vuotuinen suuruus kiinteistöä kohti on 20 euroa hehtaarilta malminetsintäluvan voimassaolon ensimmäiseltä neljältä vuodelta.

Lisää aiheesta Koillissanomien torstain näköislehdessä ja printissä.

Juttua päivitetty 12.6. klo 13.39: karttakuva päivitetty uuteen, alkuperäisessä jutussa väärä kartta.