Tänä aamuna kolmekymmentä vuotta sitten Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta oli kulunut yli kaksi vuorokautta, mutta kansalaiset olivat asiasta autuaan tietämättömiä. Tieto lauantaina aamuyöllä tapahtuneesta turmasta tuli STT:n uutisista maanantaina klo 16.
Koillissanomien uutisen mukaan sisäasianministeriö ilmoitti Kuusamon aluehälytyskeskukseen tiistai-iltana, että säteilyarvojen mittauksia on tehostettava. Mittausten perusteella säteilyarvo Koillismaalla poikkesi hyvin vähän normaalista.
Koska ydinturma sattui Neuvostoliitossa, oli asia Suomelle ulkopoliittisesti arka. Tiedonkulun nopeus ja laajuus oli pientä vuonna 1986 verrattuna nykypäivään. Neuvostoliitto tunnusti ydinonnettomuuden virallisesti vasta samana iltana kuin uutinen julkistettiin Suomessa. Kommunistidiktatuuri oli arka kunniastaan.
Viranomaiset kävivät tekemässä säteilymittauksia Koillismaalla, mutta mittaajien liikkeistä ei tiedotettu virallisesti. Viranomaiset tiedottivat useaan kertaan säteilyarvojen pysyneen normaaleina. Jälkikäteen on selvinnyt, että viranomaisten antama tieto piti paikkansa.
Kansalaiset tunsivat epäluuloa viranomaisten antamaa tietoa kohtaan. Kuvaava on Koillissanomissa 13.5.1986 julkaistu uutinen. Säteilyturvakeskus kehotti pitämään lehmät toistaiseksi sisällä ja sadeveden juottaminen karjalle kiellettiin. Posiolaiset maidontuottajat ihmettelivät, miksi toimenpiteisiin oli syytä ryhtyä, jos säteilyä ei kerran tavattu.
Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n laskelman mukaan ydinturma vaati välittömät kuolonuhrit ja ennenaikaiset kuolemat yhteen laskien 5 000 ihmisen hengen. Greenpeacen arvio on paljon korkeampi, 93 000-140 000 ihmistä.
Ydinvoima sai Tshernobylistä ikuisen tahran. Energiamuotoja vertaillessa kannattaa silti muistaa, että fossiiliset polttoaineet ovat ihmisuhreilla mitattuna paljon vaarallisempia. Joka vuosi 350 000 eurooppalaista kuolee pienhiukkaspäästöjen takia ja ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Energiapolitiikassa ei ole yksinkertaisia ratkaisuja.