Juuri nyt: Nis­sin­vaa­ran koulun suun­nit­te­lua jat­ke­taan – tälle vuo­del­le suun­nit­te­luun 300 000 euroa

Joko luit: Po­lii­sin työstä vir­ka­va­paal­la oleva Tuomo Pulk­ka­nen kou­lut­tau­tuu uuteen am­mat­tiin

Toimittajalta: Har­joi­tel­kaam­me te­rä­vien kivien väis­te­lyä tiellä ja hen­git­tä­kääm­me syvään

Mainos: Syksyn supertarjouksena Koillissanomat Digi 4 kk vain 29 €, tilaa tästä!

Leila Hemmilä sai 33 vuotta Oi­van­gis­sa työs­ken­nel­tyään Rô­tis­seur-kää­dyn - Leila keitti jo lapsena ka­la­kei­tot vie­rail­le: "Jäin ruoan­lait­toon, kun muut läh­ti­vät hei­nä­pel­lol­le"

– Näitä saa harvoin. Täytyykin olla hyvin ylpeä siitä, että saa elämäntyöstään tällaisen, Hemmilä iloitsee.
– Näitä saa harvoin. Täytyykin olla hyvin ylpeä siitä, että saa elämäntyöstään tällaisen, Hemmilä iloitsee.
– Näitä saa harvoin. Täytyykin olla hyvin ylpeä siitä, että saa elämäntyöstään tällaisen, Hemmilä iloitsee.
Kuva: Mikko halvari

Kala-altaissa Leila Hemmilän lapsuudenkodissa kasvoi kirjolohta. Kotona kävi paljon vieraita ja äidillä oli tapana pyytää tyttöä keittämään lohikeitto vieraille. Kalasoppa lusikoitiin suurella ruokahalulla, mistä Hemmilä sai hyvän mielen.

– Olin aina lapsena kotona se, joka jäi ruoanlaittoon, kun muut lähtivät heinäpellolle. Kun piti valita, että mihin kouluun lähtee, tuntui ettei mitään muuta alaa olekaan, Hemmilä muistelee.

Suurtalouskokin opinnot vetivätkin Hemmilän puoleensa ja hän on ollut koko ikänsä samalla alalla. 33 vuotta hän ollut työskennellyt Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Oivangin ravintolassa, tällä hetkellä ravintolapäällikkönä.

Kuusamolaissyntyisen kokin hyppysissä erityisesti kaikki metsän antimet pääsevätkin oikeuksiinsa tänä päivänä – kuten se lapsuudessa opittu kalakeitto.

– Sehän on kuin polkupyörällä ajo, Hemmilä kuittaa naurahtaen kysymyksen siitä, miten hyvin lapsuudessa opittu resepti on muistissa.

Rôtisseus-käädyt ovat harvinaisia näillä leveyksillä. Näitä kansainvälisiä tunnustuksia anotaan ja myönnetään gastronomian ammattilaisille.

Kääty myönnettiin Hemmilälle tammikuussa, mutta luovutettiin elokuussa. Luovutustilaisuuksia järjestetään harvakseltaan.

– Näitä saa harvoin. Täytyykin olla hyvin ylpeä siitä, että saa elämäntyöstään tällaisen, Hemmilä iloitsee.

Paistinkääntäjät eli Chaîne des Rôtisseurs on kansainvälinen gastronominen järjestö, joka edistää alan ammattilaisten ja harrastajien yhteistyötä sekä kansainvälistä ja kansallista ruokakulttuuria. Järjestön tunnustuksista käätyjä myönnetään henkilökohtaisesti yksittäisille ammattilaisille ja kilpiä ravintoloille ja herkkumyymälöille.

Esimerkiksi Koillismaalla entuudestaan Ravintola Tundralla on Rôtisseurs-kilpi. Posiolaisen Korpihillan yrittäjälle Ritva Kokolle puolestaan myönnettiin toukokuussa Chaîne des Rôtisseursin ammattilaisjäsenen arvo Chef de Table.

33 vuotta samassa työpaikassa saattaa kuulostaa pitkältä ajalta, mutta sitä se ei ole ollut Hemmilälle. Oivangissa hänet on pitänyt työporukan hyvä henki, mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkulkuun, vapaus toteuttaa itseään ja työpäivien erilaisuus.

– Tässä on monenlaista niin nuorten kuin aikuistenkin kanssa. On leirikoulua, erilaisia kokouksia, monenlaisia juhlia, häitä, hautajaisia, muistotilaisuuksia ja syntymäpäiviä.

Ennen Oivankiin saapumistaan Hemmilä työskenteli Rajavartiostolla emäntänä, seurakunnalla, Soivion leirikeskuksessa ja Osuuspankilla. Työuraansa hän on maustanut opiskeluilla, valmistuen vuonna 2009 restonomiksi ja pienillä "huikosilla" kuten hän itse nimittää vuorotteluvapaataan, joka päättyi viime kuussa.

57-vuotias kokki ei kuitenkaan ole missään vaiheessa harkinnut työpaikan vaihtamista.

– Tämähän on minulle kuin koti! Jotenkin tuntuu, että täältä ei osaa lähteä pois. Eikä siihen ole koskaan ollut tarvettakaan.

Oivangissa Hemmilän kädenjälkeä on erityisesti listalla ja annoksissa oleva laaja metsän antimien edustus.

– Teen paljon villiruoasta ja yritän panostaa siihen koko yhä ajan enemmän.

Ilokseen Hemmilä on huomannut, että muutkin ovat heränneet asiaan.

– Paljon on menty eteenpäin, ja nyt on kovasti koulutettukin asiasta. Välillä oli jo kovasti unohduksissa se, että mitä kaikkea luonnosta saa. Toki enemmänkin voisi hyödyntää.