Pääkirjoitus
Kuusamon lentokentän tulevaisuus huolettaa, joten on oikein, että päättäjät ja liike-elämä ovat heränneet taistelemaan kentän puolesta. Parempi olla ennakkoon aktiivinen kuin jälkijättöisesti yrittää korjata vahinkoa. Huoli syntyi spekulaatioista, joiden mukaan lentokenttiä ylläpitävä valtiollinen Finavia on karsimassa lentokenttäverkostoaan.
Kuusamon kenttä palvelee laajaa aluetta, johon kuuluvat myös naapurikunnat. Alueen matkailun kasvu ja kansainvälistyminen on viritetty lentoliikenteen varaan. Kuusamon kentän matkustajamäärä on muiden maakuntakenttien tavoin valahtanut alaspäin taantuman takia.
Kaupunginjohtaja Timo Halonen ja Koillismaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Jukka Kihlman vierailivat liikenneministeri Merja Kyllösen (vas) puheilla viime viikolla. Terveiset olivat jossain määrin rauhoittavia, sillä Kuusamon kenttä ei ole ensimmäisenä lakkautettavien listalla. Kenttä on Finavian mittareilla keskikastia.
Ministeriö on koonnut työryhmän miettimään lentoliikenteen tulevaisuutta Suomessa. Tiedossa on, että Finavialla on paineita vähentää kenttien määrää, sillä taloudellista tulosta tekee vain Helsinki-Vantaan kenttä, ja muut ovat enemmän tai vähemmän tappiollisia.
Kenttien tuloksellisuuteen liittyy tärkeä periaatteellinen kysymys, pitääkö kenttien olla taloudellisesti kannattavia niin, että ne tulevat omillaan toimeen. Kysymyksen voi kääntää myös toisin päin: miksi lentokentän pitää tuottaa voittoa. Maanteiden ja rautateiden ylläpito maksaa valtiolle huomattavasti enemmän. Pohjoisen matkailukeskuksille lentokentät ovat välttämättömyys.
On tärkeä muistaa, että lentokenttä tarjoaa puitteet, mutta matkustajien houkuttelu on Kuusamon kenttään tukeutuvan liike-elämän, eritoten matkailun, vastuulla. Jos penkit ovat täynnä, yhtiöt kyllä lentävät.
Haasteena ovat aikataulut, jotka eivät houkuttele matkustajia. Käsillä on muna-kana -ongelma, joka on ratkaistava.