Pääkirjoitus
Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi keskiviikkona uutisen, jossa liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) pohtii vähäliikenteisten lentokenttien siirtämistä maakuntien vastuulle pois valtiolta.
Pohjoissuomalaisesta näkökulmasta kainuulaisen ministerin ajatustyö on hämmentävää. Eilen Kyllönen tarkensi pohdintojaan YLE Kainuulle. Ministeri sanoi, että hänen toukokuussa pitämänsä puheenvuoro liikennepoliittisesta selonteosta käsitteli koko lentoliikenteen tulevaisuutta pitkällä aikavälillä.
Mitään päätöksiä tai suunnitelmia lentokenttien omistuksesta ei ole tehty, Kyllönen korosti. Finavian edustaja sanoi Koillissanomille, että Kuusamon kenttä ei ole ensimmäisten joukossa, joista luopumista voitaisiin katsoa.
Koillismaalla aluetalous on vahvasti sidoksissa matkailuun. Ministeri ei voi olla tietämätön siitä, kuinka tärkeitä lentokentät ovat pohjoisen hiihtokeskuspaikkakunnille. Matkailun tulevaisuuden näkymät nojaavat lentoliikenteeseen.
Ajatus vähäliikenteisten lentoasemien siirrosta pois valtiolta houkuttaa ministeriötä. Finaviasta ei ole kerrottu yksittäisten kenttien tuloksia, mutta arvioiden mukaan Helsinki-Vantaan lisäksi Oulu ja muutama muu maakuntakenttä on taloudellisesti kannattava. Kuusamon kenttä tuskin on tässä joukossa.
Suora taloudellinen kannattavuus on silti vain yksi näkökulma asiaan, sillä lentokenttä säteilee laajasti hyvinvointia alueelleen.
Jos mietitään Koillismaan kuntien taloudellista tilannetta, niin on mahdoton ajatus, että kunnat ottaisivat taloudellista vastuuta kenttien ylläpidosta. Kuntien vastuulla on jo riittävästi tehtäviä. Yhtä hyvin voitaisiin vaatia teitä ja rautateitä kuntien ylläpidettäväksi.
Koillismaalla pitää entistä pontevammin jatkaa lentoliikenteen kehittämistä. Kuusamon kentän matkustajamäärä (92 000) on kovin kaukana Kittilän kentästä (239 000), Rovaniemestä (397 000) nyt puhumattakaan.