Pääkirjoitus
Kuusamon lentoaseman matkustajamäärä on hiipunut viime vuosina, mutta nyt käänne parempaan näyttäisi olevan käsillä. Kuusamon lentoaseman uutena päällikkönä aloittanut Sari Päivärinta uskoo, että tänä vuonna päästää hienoiseen kasvuun (KS 12.2).
Lentoliikenne sakkasi Kuusamossa taloudellisen laman myötä. Ennen eurokriisiä ja muita talouden rytinöitä matkustajia oli 111 000 vuonna 2006. Viime vuonna matkustajia oli 87 000.
Tasaisimmin kautta vuosien Kuusamon kentälle on lentänyt valtionyhtiö Finnair. Se kuitenkin toimii normaalin pörssiyhtiön tavoin, ja on monessa käänteessä ilmoittanut, ettei se tee aluepolitiikkaa. Finnair haluaa lentää vain kannattavia reittejä.
Toiselta puolen tarjonta lisää kysyntää. Jos lentoja on vain yksi päivässä, ja jatkoyhteyksien kannalta huonoon aikaan, on matkailijoita hankala saada. Tulolennot Kuusamoon toimivat kohtuullisesti, mutta paluulennot ovat Helsingissä vasta puolilta öin, mikä merkitsee, että moni jatkolennolle tähtäävä matkustaja joutuu yöpymään kaupungissa.
Reittilentojen hinnoittelu puhuttaa säännöllisesti. Pohjoisen lentojen hintojen pitää olla kilpailukykyisiä muihin lomakohteisiin verrattuna.
Finavian lentoasemaverkoston päällikkö Joni Sundelin sanoi vuodenvaihteessa, että jos liikennettä riittää ja lentoyhtiöt tuntevat asiaan mielenkiintoa, Kuusamon tapaisilla matkailukentillä on hyvät edellytykset säilyä. Puitteiltaan Kuusamon kenttä on erinomainen.
Haaste kannattaa ottaa vakavasti. Koko alueen on yhdistettävä voimansa sen eteen, että matkustajamäärä saadaan ripeälle kasvu-uralle.
Jos matkailuväki onnistuu tekemään maailmalla kauppaa, kasvaa myös matkustajamäärä. Jos taantumasta on jotain hyvää seurannut, niin matkailuyritykset ovat Koillismaalla tiivistäneet rivejään. Myös Lappi -yhteistyö on entistäkin tärkeämpää, sillä huoli lentoliikenteen tulevaisuudesta on yhteinen koko Pohjois-Suomelle.