Värien paljous yllättää, kun astuu sisään Kati ja Arto Pätsin uuteen kotiin. Ulkopäin hienopesty, harmaa betonielementtitalo ei anna osviittaa värikkäistä tapeteista, kukkakuvioista ja lämpöä hehkuvista pintamateriaaleista. Avara tila on täytetty "rustiikilla ja kristallilla" lompakkoystävällisesti.
Ehkä värejä kiinnostavampi seikka on talon pohjaratkaisu, ja se kuinka kaikki tila on saatu hyötykäyttöön. Hukkaneliöitä ei ole: esimerkiksi vaatekaapit ja paikat lasten leluille on sijoitettu piiloon.
Talon pohjaratkaisua pariskunta hioikin viimeiseen asti.
– Pohjaratkaisuja katsottiin Arton kanssa yhdessä uusiksi varmaan 30 kertaa, kertoo talon alusta loppuun asti suunnitellut ja piirtänyt Kati Pätsi, joka on koulutukseltaan rakennusinsinööri.
– Vaikka se tuntui hyvälle, tuli siihen aina jotain uutta. Ei kannata alkaa tehdä taloa, jos pohja ei ole viimeisen päälle omiin tarpeisiin mietitty, Arto Pätsi kertoo.
Pätsien talossa eniten pohjaratkaisua määrittävä tekijä oli tontin sijainti ja järvi. Taloon haluttiin kauniiden maisemin takia isot ikkunat ja muutenkin tiloihin avaruutta ja korkeutta.
Pätsien mielestä kodin paras paikka löytyy olohuoneesta, joka on suoraa jatkumoa keittiölle. Kun päivän askareet on tehty, ja lapset Siiri ja Veera ovat unten mailla, ehtii pariskunta rauhoittua hetken aikaa juhannukseksi valmistuneessa uudessa kodissaan.
– Paras paikka on ehdottomasti olohuone. Siinä kun huokaisee illalla ja katsoo ulos, ei tiedä, seuraisiko televisiota vai rantaa, Kati Pätsi kertoo.
Kun Kati ja Arto ilmoittivat taloprojektistaan rakennusvalvontaan, oltiin sielläkin erityisen kiinnostuneita projektista. Betonielementtitalot kun ovat perinteisiä puutaloja harvinaisempia Kuusamon seudulla.
Ajatus betonielementtitalosta tuli Katilta, joka työskenteli elementtien parissa perheyrityksessä, Pielisen Betonilla, vuoteen 2013 asti. Tuolloin hän tapasi Arton ja muutti Kuusamoon Kurkijärvelle.
– Betonielementtitalo oli aika selkeä ratkaisu itselle. Artokin myöntyi, vaikka joskus suhteen alkuaikoina hän puhui, että haluaisi puutalon, Kati naurahtaa.
– Kunhan varsin höpötin, Arto kuittaa.
Tavallisuudesta poikkeava materiaali mahdollistaa erikoiset ratkaisut talossa. Sellainen on esimerkiksi lähes koko talon mittainen graafinen betoniseinä sisällä. Vastaavanlaista seinää ei löydy toisesta omakotitalosta Suomesta. Muissa tiloissa tekniikkaa on kylläkin käytetty.
Pätsien talossa graafiselle betonille on tulostettu sulkamainen kuvio, jota moni vieras on luullut maalatuksi.
Toinen erikoisuus löytyy talon ulkoseinästä. Korkeaan seinään on tulostettu Arton edesmenneen koiran, Sirun, kuva. Seinä oli Katin yllätys Artolle.
– Olihan se yllätys, kun olin toisessa päässä taloa elementtiä pystyttämässä ja Kati pyysi katsomaan seinää, Arto muistelee rakennusprojektin muistorikasta hetkeä.
Kokonaisuudessaan 11 kuukauden rakennusprojekti oli vaativa, sillä pariskunta on tehnyt melkein kaiken talossa itse. Kati piirsi taloa yötä myöten, hankki tavarat ja selasi materiaalikuvastoja. Lentokentällä kunnossapidon tehtävissä työskentelevä Arto rakensi kaiken vapaa-aikansa.
– Periaatteessa siitä, kun katto saatiin pään päälle, olen tehnyt lähes kaikki itse, Arto kertoo.
– Me olemme sellainen tehotiimi, että kaikki pitää saada tehdä itse ja kaiken pitää olla just eikä melkein, Kati lisää.
Apukäsinä olivat molempien vanhemmat ja muut sukulaiset. Esimerkiksi kaikki kiintokalusteet ovat Arton veljen tekemiä.
Rakennusvaiheeseen oman mausteensa toi se, että Veera oli parivuotias ja Siiriä Kati vielä odotti.
– On varmasti vietetty hiljaisia iltoja ja yhden illan möykkäsin rakennustyömaalla maha pyöreänä, mutta se oli ainoa ilta. Ei ole tarvinnut huutaa toisillemme, vaikka koville se on tietysti ottanut ja paljon on väsyttänyt. Kun pääsi muuttamaan, kaikki unohtui, Kati muistelee.
– Asennoituu siihen, että tämä on nyt tällaista ja kohta helpottaa, Arto puolestaan vinkkaa.
Yhteispelillä suunnitellun ja rakennetun talon vaiheista yksi oli täysin Katin hallussa. Naisen maku näkyy kaikissa pintamateriaaleissa ja sisustuksessa.
– Olen tilannut ulkomailta jonkin verran ja keräillyt liikkeistä pitkän aikaa. Se on pitkälti sitä, että pläräät lehtiä ja nettiä ja sitten, kun sopiva sattuu kohdalle, oli se sitten ulkomailta tai muualta, se on vaan tilattava, Kati kertoo.
Monen huoneen kohdalla kävikin niin, että Kati oli ensin löytänyt kiehtovan tapetin ja muun huoneen värimaailma ammennettiin tapetista. Esimerkiksi lasten leikkihuoneen elementit valikoituivat näin.
– Löysin tapetin ja siitä on otettu värit seinään. Sydänmatto on otettu tapetin kuviosta, Kati luettelee.
Kaikenlainen väri-ilottelu on Pätsien talon punainen lanka. Kukat, isot kuviot ja violetti toistuvat huoneesta toiseen. Kodissa näkyy Katin kädenjälki, mutta onko talossa sellaista "miehistä paikkaa", joka olisi Arton valtakuntaa?
– Sauna, Arto naurahtaa.
Kuten voi arvata, ei sekään ole tusinatavaraa. Sieltä löytyy esimerkiksi lauteet, jotka ovat radiata männystä.
– On tykätty siitä. Se on tosi pehmeä, tuoksuu ihanalle ja on lämpimänoloinen. Moni puumateriaali on viileä, kun se tulee kiukaan alapuolelle, mutta tämä on mukavan lämmin, Kati kertoo.
Katseen vangitsijana saunassa ovat laatat, jotka muodostavat tulenlieskat seinään.
– Tuota laattaa käytetään monesti vaakatasossa. Asennussuunta oli vaaka ja minun piti ihan kysyä, että saako sen laittaa pystyyn, Kati valottaa.
Tulenlieskojen ihailun lomassa saunasta voi katsella Siprunjärveä, joka tarjoaa ohjelmaa saunojille isosta ikkunasta.