Torankijärven lietteen koostumus kannattaa selvittää, Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen vesistöyksikön päällikkö Timo Yrjänä sanoo.
– Eli onko palavaa tavaraa hyödynnettävissä tai voiko lietettä käyttää mahdollisesti lannoitteeksi.
Yrjänän mukaan parin järven pohjasedimentin koostumusta selvitettiin kymmenkunta vuotta sitten.
– Niistä saatiin sellaisia tuloksia, että sedimentissä oli liikaa kivennäismaata (mutaa, hiekkaa ja savea) lämmöntuotantoon. Se ei palanut kunnolla. Sedimentin ravinnepitoisuus oli myös liian karu peltolannoitukseen. Mutta kannattaa kuitenkin selvittää, sillä polttotekniikka on kehittynyt vuosien mittaan.
Järviä on myös kunnostettu tyhjentämällä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan alueella Utajärven Särkijärvi ja Ylikiimingin Pirttijärvi on pumpattu tyhjiin ja kuivatettu, mutta ei ruopattu. Liete painuu tässä menetelmässä kasaan muun muassa jäiden painosta ja lietteen päälle tulee kuori. Sen jälkeen järvet on vesitetty uudelleen.
Järvien tyhjentäminen sopii Yrjänän mukaan sellaisiin kohteisiin, jotka ovat umpivesiä eikä niihin saa tulla paljon valumavesiä.