Valtakunnan politiikan syyskausi pyörähtää perinteisesti käyntiin elokuun puolivälissä, kun hallitus julkistaa ehdotuksensa ensi vuoden talousarvioksi. Liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtajana liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan budejttiehdotus on luettu tarkasti läpi.
Elämme liikenteen ja viestinnän sektorilla melkoista muutosten aikaa, sillä digitalisaation huima eteneminen asettaa koko ajan uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Fyysinen liikkuminen vähenee digitalisaation tuottamien palvelujen myötä, mutta edelleen meidän on pidettävä myös fyysisen liikkumisen mahdollistavat yhteydet, tiet, radat, sillat ja vesiväylät turvallisessa kunnossa.
Ensi vuonna käynnistetään neljä uutta budjetiltaan ja konkreettiselta kooltaan merkittävän kokoista kehittämishanketta: valtatie 4 Oulu-Kemi-väli peruskorjataan 125 miljoonalla eurolla, valtatie 5 Mikkeli-Juva-välille on varattu 121 miljoonaa euroa, valtatie 12:lle Lahden eteläiselle kehätielle 198 miljoonaa euroa sekä Luumäki-Imatra-Venäjän raja -ratayhteyden parantamiseen 165 miljoonaa euroa. Näistä kaikista hankkeista saadaan ennen muuta nykyistä turvallisemmat ja sujuvammat liikenneyhteydet, mutta myös kipeästi kaivattuja työpaikkoja pääasiassa alueen toimijoille useiksi vuosiksi.
Muutenkin liikennebudjetissa pääpaino on nykyisen liikenneverkon kunnosta ja laadusta huolehtiminen uusien liikennehankkeiden sijaan. Tavoitteena on vähentää merkittävästi 2,4 miljardin suuruisen korjausvelan kasvua. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa korjausvelkaan, eli teiden, ratojen, siltojen ja vesiväylien kunnostamiseen on varattu 304 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Rahoitus on osa Sipilän hallituksen kärkihanketta korjausvelan vähentämiseksi. Yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen ehdotetaan 13 miljoonaa euroa, mikä on viisi miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden määräraha.
Digitalisaation mukanaan tuomat mahdollisuudet toimivat tulevaisuudessa yhtenä merkittävimmistä työllistäjistä. Siksi liikenne- ja viestintäsektorin olisikin toiminnassaan katsottava aina askeleen muita pidemmälle, jotta markkinoilla toimivat liikenne- ja viestintäalan ammattilaiset ja tuoreet yrittäjät pystyisivät kehittämään liiketoimintaideoitaan täysimääräisesti ilman takeltelevaa hallintoa.
Kesän alussa saimme loistavia uutisia Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiComilta. FiComin mukaan sen jäsenyhtiöt DNA, Elisa, Finnet-yhtiöt ja Sonera sitoutuvat rakentamaan maahamme kiinteää laajakaistaa miljardilla eurolla seuraavien 8-10 vuoden aikana. Massiivisen investoinnin myötä lähes kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus hankkia nopea, vähintään 30 Mbit/s nopeuden mahdollistava kiinteä laajakaistayhteys vuoteen 2023 mennessä.
Digitalisaation edetessä on tärkeää muistaa, että jokaisella suomalaisilla tulee olla mahdollisuus pysyä kehityksen mukana. FiComin panostus laajakaistarakentamiseen on merkittävä askel laajakaistatarjonnan lisäämisessä.
Jotta Suomi pysyy myös jatkossa digiaikakauden aallonharjalla, tarvitsemme lisää normienpurkua, hallinnon asioiden sujuvampaa ja nopeampaa käsittelyä sekä roolien muutosta. Innovatiisiville liikenne- ja viestintäalan yrittäjille hallinnon tulisi tulevaisuudessa olla yhä enemmän rohkaisija ja kannustaja yrittäjyyden innostavalla ja välillä kuoppaisellakin tiellä.
