Viime aikoina on saatu lukea tiedotusvälineistä varsin oudoista suunnitelmista ja tapahtumista liike-elämässä. Hieman tuntuu siltä, että perinteiset liike-elämän opit ovat joutuneet osittain romukoppaan. Näihin eriskummallisiin vetoihin kuuluu osuustoiminnallisen S-ryhmän ryhtyminen pankkiiriksi. Ennen tätä oli S-ryhmässä tapahtunut uusia ottoja ABC-ketjun muodossa. Kyseessä oli kuitenkin liikennemyymälä- ja polttoainekauppa, joka on olennaiselta osaltaan ”kauppaa” perinteisessä mielessä ja jossa on nähtävissä synergiaetuja. Tähän voidaan lukea myös muut S-ryhmän liiketoiminta-alueet, kuten matkailu- ja ravitsemuskauppa.
S-pankki tuli ja sai 3 miljoonaa asiakasta. Kauppapankille oli tilaus, eikä ilmiö ole mitenkään uusi esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Kuviossa on mukana myös varainhoitoliike Fim (Fim Varainhoitoliike Oy).
Liekö S-ryhmä haistanut tulevaisuudessa laajentuvan liiketoiminnan terveydenhoidon puolella vai onko asiakunta ikääntymässä ja tarvitsee tulevaisuudessa terveydenhoitopalveluja. Lopussa varmaankin häämöttävät vanhuspalvelut. Viimeisin veto S-ryhmältä oli koko maata kattavan lääkäripalvelujen aloittaminen. Asiakas ”kohdusta hautaan”, vai mitenkä se sanonta menikään. Hautausurakointi on varmasti tulevaisuudessa kasvava liiketoiminta-ala suurten ikäluokkien poistuessa. Mutta ennen sitä suuret ikäluokat tarvitsevat myös edellä mainittuja palveluita.
Perinteisesti kasvua on haettu laajentumalla saman alan puitteissa. Kasvumahdollisuudet tällä strategialla kaupan alalla on jo Suomessa kuitenkin katsottu, sillä K-ryhmä hankki itselleen Siwat. Toisaalta tuskinpa kilpailuvirasto olisi katsonut hyvällä silmällä S-ryhmän markkinaosuuden mahdollista kasvattamista Siwoilla. Laajentuminen kansainvälisille markkinoille S- ja K-ryhmällä epäonnistui, sillä Venäjältä oli tultava pois. Valtapolitiikka sotki Venäjän liike-elämän kuviot.
Laajentuminen alan ei-vakioaloille on uusi piirre. Kyseessä ei ole perinteinen intergraatio vaan diversifikaation yksi muoto, jossa yritys hakeutuu uusille markkinoille uusilla tuotteilla. Tämä näyttää olevan suuntaus tänä päivänä.
Parhaiten diversifikaation katsotaan onnistuvan silloin, kun yritys kykenee uudella toimialalla mahdollisimman paljon hyödyntämään aiempaa osaamistaan. Kyseessä ovat ns. läheiset toimialat. Tosin vähittäiskaupan kannalta terveys- ja vanhuspalvelut eivät ole kaupan lähitoimialoja. Yhdistävä tekijä on ilmeisestikin asiakas.
Toinen erikoinen veto tuli norjalaiselta halpalentoyhtiöltä Norwegianilta, joka ilmoitti aloittavansa pankki- ja luottokorttitoiminnan. Bank Norwegian tuli vuonna 2016 rytinällä Suomeen ilmoittaen peittoavansa talletuskorot maksamalla 1,75 %:n korkoa talletuksille ja tarjoamalla luottokortin ilmaiseksi. Liiketoimintamallin täytyy olla perusteltu, sillä muutenhan tähän ei olisi ryhdytty.
Yhtä mahdottomilta liiketoimintamalleilta tuntuivat aikoinaan halpalentoyhtiöt, mutta niinhän siinä kävi, että Ryanair lennättää kansalaisia edelleen halvalla ja on yksi kannattavimmista yrityksistä. Tosin Norwegian on syönyt Raynairin markkinaosuuksia Pohjois-Euroopassa. Halpabussiyhtiö OmniBus sai Suomen bussiliikenteen sekaisin ja vei jalat alta VR:ltä.
Kuluttajan kannalta halpalentoyhtiöt ja -bussiyhtöt ovat hyvä asia niin kauan kuin palvelut pelaavat ja kattavat kansalaisten tarpeet. Suomen Posti ei tiedä ollako vai eikö olla. Posti tarjoaa nurmikon leikkausta ja ulkoilutusta. Postin puolella kokeiluja on ollut aikaisemminkin. Yksi vaietuista kokeiluista lienee ollut pizzojen paistaminen Turun suunnalla. Liekö kyseessä puhdas kaupunkilegenda. Urbaanilegendathan lähtevät liikkeelle ilman totuusperää.
Suurella mielenkiinnolla odotetaan terveyspalvelujen yksityistämistä ja rationalisointia (sote-uudistus). Hieman tuntuu siltä, että lopputulos on aivan muuta kuin poliitikot haluavat. Arvioiden mukaan terveyspalveluiden kustannukset eivät suinkaan tule laskemaan vaan kasvamaan. Kansalaisen kannalta palvelujen saatavuus on tärkeää. Toisaalta, jos palveluita on tarjolla, on myös niiden kuluttajia. Kuusamossa oli aikoinaan yksi kunnanlääkäri, joka vastasi koko kunnan terveyspalveluista. Sama koski poliisitointa: Kuusamossa oli yksi poliisi. Näillä pärjättiin ja elämä meni eteenpäin.
Jotenkin tuntuu hieman siltä, että ns. sekatalouden aika oli kansalaisen kannalta turvallisempi, vaikkei se aina niin auvoista ollutkaan. Kaikilla meni suunnilleen yhtä hyvin tai huonosti. Tähän tulokseen ovat tulleet myös venäläiset, jotka muistelevat kaiholla keskusjohtoista sosialismia, joka jakoi niukkuutta tasaisen varmasti tavallisille kansalaisille.
