Lii­ku­tel­ta­via seiniä ja muun­nel­ta­via tiloja – uudessa Ni­lon­kan­kaan kou­lus­sa yh­dis­tyy moderni ja pe­rin­tei­nen kou­lu­ra­ken­ta­mi­nen

Näin kivaa meillä oli välitunnilla, Nilonkankaan koulun 2A-luokan oppilaat näyttivät keskiviikkona oppitunnin aluksi. Nykyisenlaiset perinteiset luokkahuoneet saavat uudessa koulussa rinnalleen muokattavia oppimisympäristöjä. Nilonkankaan nykyinen alakoulu väistyy lähivuosien aikana uuden tieltä.
Näin kivaa meillä oli välitunnilla, Nilonkankaan koulun 2A-luokan oppilaat näyttivät keskiviikkona oppitunnin aluksi. Nykyisenlaiset perinteiset luokkahuoneet saavat uudessa koulussa rinnalleen muokattavia oppimisympäristöjä.
Näin kivaa meillä oli välitunnilla, Nilonkankaan koulun 2A-luokan oppilaat näyttivät keskiviikkona oppitunnin aluksi. Nykyisenlaiset perinteiset luokkahuoneet saavat uudessa koulussa rinnalleen muokattavia oppimisympäristöjä.
Kuva: Helena Matila

Muunneltavia ja avoimia oppimisympäristöjä, liikuteltavia seiniä, mutta myös perinteisempiä luokkatiloja. Kuusamon Nilonkankaan uuden koulun tilat tulevat olemaan yhdistelmä modernia ja perinteistä koulurakentamista.

Kuusamon kasvatus- ja sivistyslautakunta keskusteli Nilonkankaalle rakennettavan koulun pedagogisista ja toiminnallisista lähtökohdista kokouksessaan tiistaina.

– Koulun henkilökunnalla on merkittävä rooli tilojen suunnittelussa. Henkilökunta on pitänyt palavereita ja tehnyt esityksen uuden koulun suunnittelun pohjaksi. Heillä on asiantuntemusta pedagogiikkaan liittyen ja on tärkeää, että juuri ne opetusalan ammattilaiset, jotka siellä tulevat työskentelemäänkin, pääsevät vaikuttamaan tuleviin tiloihin, kertoo lautakunnan puheenjohtaja Marja Tornberg.

Suunnittelutyöryhmän esityksenä on, että ihan modernimpaan avoimeen oppimisympäristöön ei lähdetä. Halutaan säilyttää myös perinteisiä suljetumpia luokkatiloja.

– On erilaisia oppijoita ja esimerkiksi keskittymisvaikeuksia ja myös pienemmät opetustilat ovat jatkossakin tarpeellisia.

Lautakunta esittää edelleen yhdyskuntatekniikan toimialalle, että se käynnistää toimenpiteet uuden koulun yksityiskohtaisen suunnittelun käynnistämiseksi.

Suunnittelun perustana ovat koulun pedagogiset ja toiminnalliset tavoitteet.

Koulu suunnitellaan noin 350 oppilaan alakouluksi (0. – 6. luokat). Tiloissa järjestetään myös aamu- ja iltapäivätoimintaa. Yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä arvioidaan mahdolliset yläkoulun tilatarpeet, kuten kotitalousluokan sijainti ja koko piha-alueen yhteisen ruokalatilan sijoittaminen uuteen koulurakennukseen.

Suunnittelun lähtökohtana on, että koulun tilat tukevat vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista ja tilat muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden.

Kaikki koulun tilaratkaisut tukevat monipuolista teknologian hyödyntämistä.

Tilat suunnitellaan siten, että ne edistävät yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista. Avoin oppimisympäristö on joustava ja muunneltava, ja sitä voidaan muokata opetustilanteiden mukaan.

Esimerkiksi liikuteltavien seinien, hyllyseinämien ja verhojen avulla oppimistilaa saadaan rajattua pienemmäksi. Luokkatilojen väliset seinät ovat usein osittain tai kokonaan siirrettäviä. Tiloissa voi olla yksittäisiä työskentelypisteitä, erilaisia pöytä- ja sohvaryhmiä.

Suunnitelman mukaan koulun avoin oppimisympäristö jakautuisi kolmeen oppimissoluun tai tiimiin, jotka muodostuvat esiopetuksesta ja 1.-2. luokista, 3.-4. luokista ja 5.-6. luokista. Kielten opetustilat sijoittuvat 3.-6. luokkien yhteyteen.

Oppimissolujen muunneltavuus mahdollistaa myös määräaikaisen erityisen tuen pienryhmän tilan perustamisen.

Suunnittelun lähtökohtana ovat tiimeille suunnitellut omat tilakokonaisuudet ja mahdollisesti myös omat sisäänkäynnit.

Uusi Nilonkankaan koulu on kengätön koulu, jolloin säilytystilojen ja -kalusteiden toiminnallisuus korostuu.

Avoimessa oppimisympäristössä akustiikan merkitys korostuu, sillä pinta-alaltaan ja henkilömäärältään ne voivat olla isompia kuin perinteiset luokkahuoneet. Hyvän ääneneristyksen lisäksi tarvitaan vaimentavia pintoja.

Liikkuvan koulun toiminta-ajatuksen tarpeet otetaan huomioon suunnittelussa. Oppimisympäristöt laajenevat myös varsinaisen koulurakennuksen ulkopuolelle, koulun pihalle ja lähiympäristöön.

Kuusamossa 147 eskarilaista ensi syksynä
Helena Matila

Kuusamossa eskarin aloittaa ensi syksynä tämän hetkisen tiedon mukaan 147 lasta.

– Tilanne elää koko ajan muun muassa muuttoliikenteestä johtuen, kertoo varhaiskasvatuksen aluejohtaja Susanna Pesonen.

Esiopetusryhmät muodostuvat samalla tavalla kuin aiempina vuosina. Kirkkokedolla, Nilonkankaalla ja Tolpanniemessä on esiopetuspäiväkoti. Lisäksi esiopetusta järjestetään Mäkelän, Rukan, Määttälän, Törmäsen sekä Käylän koululla.

Kirkkokedon koululla koulunsa aloittaa 59 ekaluokkalaista.

Mäkelään tulee 12 1. luokkalaista ja näin 1.-2. -yhdysluokassa opiskelee syksyllä 23 lasta. Eskariin on tulossa 17 lasta, joista Nissinvaaran koulupiiriin kuuluu viisi lasta.

Käylän koululla on viisi esikoululaista ja neljä ekaluokkalaista. Alkuopetuksen yhdysluokassa (0.-2.) on tuolloin 15 oppilasta.

Nilonkankaalla esikoululaisia tulee olemaan 37 ja ekaluokkalaisia 44.

Tolpanniemessä 1. luokalle on tulossa 14 oppilasta. Eskarilaisia on 16.

Sänkikankaan koululle on ilmoittautunut neljä ekaluokkalaista. Nissinvaarassa koulunsa aloittaa seitsemän ekaluokkalaista. Törmäsen koululla eskareita ja ekaluokkalaisia on molempia neljä. Määttälään on ilmoittautunut viisi eskaria ja neljä ekaluokkalaista.

Noukavaarassa ykkösluokkalaisia tulee olemaan viisi ja alkuopetusryhmässä (1.-3.) tulee olemaan 12 oppilasta. Koulupiirin eskarit käyvät Nilonkankaalla.

Rukalla eskareita on 14 ja ekaluokkalaisia 18.

Ilmoita asiavirheestä