Opetushallituksen pääjohtaja otti kantaa ylioppilaskirjoituksiin aamu-TV:ssä 9.5.2016. Hänen sanoi, että ne voidaan joko kokonaan poistaa tai niitä pitää muokata. Hänen mielestään ne ovat lukion kehittämisen este.
Yo-kirjoitukset ovat instituutiona yli 150 vuoden ikäinen. Kirjoituksia on muokattu usein. Uusin muutos käynnistyy ensi syksynä, jolloin kokeet suoritetaan sähköisesti filosofiassa, maantieteessä ja saksan kielessä.
Yo-kirjoitukset suunnitellaan tarkasti ja toteutetaan erittäin säännellysti. Kokelas ei esimerkiksi saa koetilanteessa itse nostaa lattialle pudonnutta kynäänsä vaan sen tekee valvoja. Voi kuulostaa liioitellulta, mutta tarkoituksena on minimoida häiriöiden ja koevilpin mahdollisuus. Tavoitteena on, että Utsjoen saamelaislukiosta aina helsinkiläiseen Ressun lukioon kirjoitusolosuhteet olisivat samat.
Yo-kirjoitukset onkin ainoa valtakunnallinen koe, jossa opittua mitataan yhtäläisillä kriteereillä. Mitä voitettaisiin, jos yo-koejärjestelmästä luovuttaisiin ja tilalle tulisi eri oppiaineissa suunnilleen samanlaisin järjestelyin toteutettuja valtakunnallisia tasokokeita?
Jos taas kokonaan luovuttaisiin valtakunnallisista kokeista, oltaisiin tilanteessa, jossa lukiosta valmistuvalla olisi kädessään pelkkä päättötodistus. Sen numerot eivät olisi vertailukelpoisia eivätkä siis pääsääntöisesti käyttökelpoisia valintakriteerinä.
Yo-kokeiden tuloksia käytetäänkin laajalti yhtenä kriteerinä valittaessa uusia opiskelijoita korkeakouluihin. Niiden käyttö ei estä soveltuvuuden erillistä arviointia pääsykokeissa.
Ylioppilaskirjoituksista luopumisen sijasta niitä pitää kehittää, mitä itse asiassa tapahtuu koko ajan. Tästä esimerkkeinä ovat kokeiden sähköistyminen ja se, että tiedon soveltamistaitoa mittaavia tehtäviä otetaan entistä laajemmin käyttöön.
Yo-tutkinnon tuloksia tulisi itse asiassa hyödyntää valintakriteerinä nykyistä enemmän. Jo nyt moniin tekniikan ja luonnontieteiden kohteisiin voi päästä ns. suoravalinnalla: jos arvosana on riittävän korkea, opiskelupaikan saa ilman pääsykoetta. Kätevää niin opiskelijan kuin yliopistonkin kannalta.
Kouluyhteisön tasolla ja yksittäisen opiskelijan näkökulmasta lukion lopussa olevat kirjoitukset, olkoonkin että vaativat ponnisteluja, luovat tavoitteellisuutta ja pitkäjänteisyyttä ja tällä tavoin nostetta opintoihin.
Yo-kirjoitukset on myös tasa-arvokysymys: hyvin arvosanoin eivät kirjoita vain huippu- vaan myös maaseutulukioiden lahjakkaat opiskelijat. Tähän, ja sen myötä opiskelupaikkaan valitsemassaan korkeakoulussa heillä on oltava oikeus ja mahdollisuus.
Kuusamon lukiossa kirjoituksiin osallistui 99 henkilöä, osa uusijoita. Eniten osallistujia oli äidinkielessä ja kirjallisuudessa (68). Siinä menestyttiin selvästi yli valtakunnan keskitason; laudatureita tuli 9 ja toiseksi parhaita eximia -arvosanoja 15. Pitkän englannin kirjoitti 54 kokelasta ja menestys oli valtakunnallista keskitasoa. Kolmanneksi eniten (27) kirjoitettiin terveystietoa, jossa menestyttiin valtakunnalliseen tasoon nähden erinomaisesti (8 ”ällää” ja 10 ”eetä”). Pitkässä (23 kirjoittajaa) ja lyhyessä (19) matematiikassa menestys oli selvästi yli valtakunnan keskitason. Luonnontieteistä kemiassa (21) menestyttiin selvästi ja fysiikassa (13 kirjoittajaa) erittäin selvästi yli valtakunnan keskitason. Ylioppilaita valmistuu 66.
Parhaat onnittelut uusille ylioppilaille!
