Ensi alkuun Anneli Kaartinen hieman toppuuttelee. Hän ei tunnu pitävän itseään erityisen hyvänä esimerkkinä henkilöstä, joka valmistautuu pääsiäiseen paastoamalla.
Omien sanojensa mukaan Kaartisen arki muuttuu paaston ajaksi vain vähän: Hän käy aktiivisesti jumalanpalveluksissa sekä muissa seurakunnan tapahtumissa ja karsii elämästään turhia rönsyjä pyrkien näin keskittymään entistä tiiviimmin Kristuksen sovitustyöhön.
Eikö se jos mikä ole paastoamista sanan kristillisessä merkityksessä?
– Entinen kirkkoherra Raimo Karvonen toi usein esille sitä, että paasto voi hyvin olla hengellistä tai henkistä. Paaston kautta syvennytään pääsiäisen sanomaan ja odotetaan pääsiäisen iloa, Annelin puoliso Juha Kaartinen vakuuttaa.
Kristillisessä perinteessä paastonaika alkaa tästä päivästä eli laskiaistiistaita seuraavasta tuhkakeskiviikosta ja jatkuu sunnuntaipäiviä lukuun ottamatta pääsiäislauantaihin asti. Yhteensä paastopäiviä kertyy 40 kappaletta, mikä on saman verran kuin Jeesus aikanaan paastosi ennen julkisen toimintansa aloittamista.
Varsinkin katoliseen ja ortodoksiseen perinteeseen kuuluu tiukkojen ruokaan liittyvien paastosääntöjen noudattaminen, mutta luterilaisten paasto on varsinkin viime vuosina painottunut ruoan sijaan muista nautinnoista luopumiseen. Yksi suosituimmista paastomuodoista on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, Marttojen ja Changemaker-verkoston toteuttama ekopaasto-kampanja, jossa pyritään sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen että oman hyvinvoinnin lisäämiseen.
Kuusamolaisten Kaartisten paastoon ei kuulu ilmastotalkoilua, mutta ruokailutottumuksiaan hekin muuttavat jonkin verran.
– Vähän kevyemmin yritämme syödä, pakastinta tyhjentäen. Sieltä syömme pois varsinkin marjoja, Anneli Kaartinen kertoo.
Kaartisen pariskunnan molemmilla osapuolilla on paljolti samanlainen suhde pääsiäistä edeltävään paastoon. Kumpikin esimerkiksi lukee tavallista enemmän, usein nimenomaan hengellistä kirjallisuutta.
Vain television katselemisen suhteen he ovat hieman eri linjoilla.
– Joskus kai sitä on tullut sanottua, että laita nyt se loota kiinni, kun on paastonaika, mutta ihan huumorilla minä niin sanon, Anneli Kaartinen hymyilee.
Kuusamon seurakunnassa paastonaika avataan perinteisellä tuhkakeskiviikon messulla tänä iltana. Pyhän Ristin kirkon penkissä nähdään varmuudella myös Kaartiset, jotka kannustavat kaikkia osallistumaan mahdollisimman moneen paaston- ja pääsiäisajan jumalanpalvelukseen.
Siten pääsee parhaiten kärryille kokonaisuudesta.
– Sitä kuulee ihmisten sanovan, ettei jumalanpalveluksia oikein ymmärrä, ja niin varmasti onkin, jos käy esimerkiksi pääsiäisen aikaan vain yhtenä tai kahtena kahtena sunnuntaina. Kun osallistuu kaikkiin pääsiäisen messuihin, pääsee aiheeseen sisälle, Anneli Kaartinen sanoo.
Hiljentymistä ja luopumista
Kristillisessä ajattelussa Suuri paasto eli laskiaisesta alkavapaastonaika on erityisesti valmistautumista pääsiäiseen.
Tuhkakeskiviikosta alkava paastonaika jatkuu pääsiäislauantaihin.
Paastonaika kestää 40 arkipäivää (sunnuntaisin ei paastota)
Ruokaan liittyvät paastoperinteet ovat voimissaan etenkin ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa.
Luterilaiseenkin perinteeseen kuuluu paasto, mutta se ei välttämättä tarkoita tietystä ruoasta pidättäytymistä.
Paastonaika antaa mahdollisuuden tehdä tilaa elämässään hiljentymiselle ja oman Jumalasuhteen pohdinnalle.