Lopeta turha kiel­te­ly – temp­pui­lus­ta saa voimaa ja hie­no­sää­töä

Älä, älä pyöri enää! Kuulostaa tutulta. Aikuisesta lapsen pyöriminen näyttää hurjalta, mutta lapsen pitää antaa pyöriä.

Sen, mitä lapsi pystyy tekemään kivuttomasti, voi antaa tehdä, sanoo fysioterapeutti Riikka Säkkinen voimistelurenkaiden ääressä.

– Lapsen luonnollinen tarve liikkua opettaa psykomotorisia taitoja. Niitä tarvitaan, kun kävellään marketin ruuhkassa tai vispataan puuroa. Ilman kykyä säädellä liikkeiden voimaa, nopeutta, rytmiä, tempoa ja suuntaa puuro on pitkin seiniä ja törmäämme jokaiseen vastaantulijaan.

Säkkisen erikoisalaa ovat lasten ja nuorten fysioterapia, neurologinen fysioterapia ja vaikeavammaisten kuntoutus.

Moni asia, joka ennen kuului luontevana osana lapsuuteen; puuhun kiipeäminen, veden kaataminen ja kontallaan leikkiminen, on vaihtunut istumiseen. Se näkyy lapsissa.

– Lapsen täytyisi saada oppi kävelemään, juoksemaan ja hyppäämään puhtaasti. Jos emme liiku, liikeradat pienenevät ja myötäliikkeet häviävät. Kädet eivät enää heilu, vaan niitä hilataan perässä, ja hartiat jäsähtävät.

Jos luonnollista liikettä on vähän, voi esimerkiksi niin sanottu prinsessavaihe jäädä päälle. Lapsi kävelee varpaillaan ja pohjelihas jumittuu.

– Pahinta on koukistettujen jalkojen välissä eli w-asennossa istuminen. Se on täysin staattinen asento, jossa mikään paikka kehosta ei ole aktiivinen, jalat ja lonkka ovat kierteellä ja selkä pyöreänä.

W-asennossa istuva lapsi kannattaa kehottaa leikkimään vaikka kontallaan tai kyykyssä. Keskivartalon lihakset joutuvat töihin ja nivelet liikkeeseen.

– Varhaislapsuuden tavoilla voi hyvinkin olla merkitystä siihen oppiiko lapsi liikkuvaksi vai liikkumattomaksi.

– Voimistelurenkaat ja kiipeilyvälineet ovat siis loistavia hankintoja lapsiperheelle, sanoo Säkkinen.

Tarjolla roikkuvat voimistelurenkaat lisäävät lapsen liikkumista kotona luontevasti. Lapsi tarttuu renkaisiin lähes vaistomaisesti, kun ne on asennettu oikealle korkeudelle. Keho muistelee tarttumisrefleksiä.

– Roikkuminen renkaissa sopii ihmisen keholle, jossa voima on koukistumissuunnassa. Hauis on vahvampi kuin ojentaja ja ranteessa on voimaa koukistaessa.

Renkaissa roikkuminen ja rimpuilu kehittää lihasvoimia koko kehossa. Esimerkiksi pyöriessä ollaan käsivoimien varassa, pidetään jalkoja koukussa vatsalihaksilla ja keho vakaana keskivartalon lihaksilla.

Säkkinen suosittelee voimistelurenkaita myös aikuisille. Niistä löytyy, paitsi yllättäviä liikeratoja, myös iloa.

– Jos hurjin tasapainoaistia stimuloiva liike aikuisiässä on kyljen kääntäminen sängyssä, tasapainoelin hyytyy. Sitä pitää rassata. Pyöriminen, kuperkeikan ja voltin heittäminen ja päällään seisominen. Ne kaikki liikuttavat tasapainoelimen nesteitä tavallisuudesta poikkeaviin suuntiin.

Lapsen tavassa liikkua, kieppua ja hassutella, on paljon hyvää.

– Sanotaan, että niin kauan kun liikkuu paikasta toiseen juoksemalla, on lapsi. Aikuisenkin kannattaa välillä pyrähtää. Pysyy mieli innokkaana ja uteliaana.

”Ilman kykyä säädellä liikkeiden voimaa, nopeutta, rytmiä, tempoa ja suuntaa puuro on pitkin seiniä ja törmäämme jokaiseen vastaantulijaan.

KS Fakta

Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä