Tänä keväänä näyttää kevät tulleen ProAgrian kasvintuotannon asiantuntija Juha Sohlon mukaan Koillismaallekin tavallista aikaisemmin.
– Nurmia on lannoitettu, Koillismaalla tosin työt ovat vielä vähän kesken, mutta viikonlopun lämpimät vauhdittivat kevään tuloa.
Koillismaalla viljellään pääasiassa nurmea.
– Viime kesän lämmin kesä toi aika normaalin sadon, vaikka kuivuudesta kärsittiinkin.
Tuomas ja Elina Laakkosen tilalla Kuusamon Säynäjän kylällä kevättyöt aloitettiin viime viikolla.
– Kevään ensimmäinen lämpöaalto teki sen, että pellot kuivuivat nopeasti, eikä vesi seiso pelloilla. Toisaalta taas soisilla ja varjoisilla pelloilla ovat maat vielä roudassa, pariskunta kertoo.
Laakkosten tila on maitotila, jonka parsinavetassa on 30 lypsävää lehmää ja saman verran nuorta karjaa. Pellot ovat nurmella, joukossa suojaviljana ohraa ja kauraa.
Nurmipeltojen kierto on Koillismaalla 4-5 vuotta. Sen jälkeen pellot käännetään ja kylvetään uudelleen.
Maito menee tilalta joka toinen päivä Arlalle. Maidon hinta määräytyy rasva- ja valkuaisainepitoisuuden mukaan, mutta Tuomas Laakkosen arvion mukaan keskihinta pyörii 36 sentin paikkeilla.
Laakkosen karja laiduntaa koko kesän.
– Tämän viikon lopulla päästämme karjan ulos, kun aidat on saatu kuntoon.
Elina Laakkosen mukaan karjan terveydentila on Koillismaalla hyvä.
– Raahesta alaspäin esiintyy paljon sorkanvälitulehdusta, mutta onneksi Koillismaalla sitä ei esiinny.
Voiko tässä vaiheessa vielä ennustaa kesän säätä?
– Jos vanhan kansan ennusteihin on uskominen, tulee kylmä kesä. Jos ensimmäinen ukkonen tulee, kun järvet ovat jäässä, tulee kylmä kesä. Tänä vuonna kävi näin, mutta ihan oikeasti, säät ovat maanviljelijälle aina arvoitus.
Säät ovat Laakkosten mukaan viime vuosien aikana muuttuneet oikullisimmiksi. Ääri-ilmiöt ovat yleistyneet.
– Toissa kesä oli märkä, viime kesä erittäin kuiva. Tiedä sitten, onko se ilmastonmuutoksen syytä vai ei, Laakkoset sanovat.
Laakkosten tilalla on peltoja sekä kuivalla että soisilla mailla. Heidän mielestään tilanne on optimaalinen.
– Karja saa ruokaa, oli kesä sää, mikä tahansa.
Laakkoset aloittivat maanviljelyn Määttälänvaarassa vuonna 2010, ja Säynäjän tilan he ostivat vuonna 2014.
He surevat, että heidän kaltaisiaan nuoria maatalousyrittäjiä on Koillismaalla vähän, ehkä kymmenkunta.
– Maatalouteen pitäisi saada potkua. Nyt harjoitettu maatalouspolitiikka on lyhytjänteistä, eivätkä viljelijät voi tehdä miljoonainvestointeja, kun edessä on epävarma tulevaisuus. Nyt odotamme mielenkiinnolla, mitä hallitusneuvotteluissa maatalouden osalta on tulossa.
Maanviljelijöistä on Elina ja Tuomas Laakkosen mielestä tehty monessa asiassa syntipukkeja.
– Nyt vellova ruokakeskustelu syyllistää sekä maidontuottajia että karjankasvattajia. Nyt ovat tapetilla metsien hakkuut.
Myös maanviljelyn osuutta Itämeren tilaan on liioiteltu. Viime kesäkuussa meren rehevöitymistä tutkineen limnologi Matti Lappalaisen Oulun yliopistossa tarkastetun väitöskirjan mukaan ulkoinen kuormitus ei voi olla suurin sinilevän aiheuttaja.
– Lappalaisen mukaan maataloutta syyllistetään perusteettomasti Itämeren alennustilasta.