Olen ollut parisenkymmentä vuotta jotenkin politiikassa mukana. Aina kuitenkin pienpuolueen kannatuksesta johtuen taka-alalla. Nykyinen hallituksen aloittama kaikille hyvää -politiikka alkaa kyllä hirvittää. Kun päästään ministeriksi, ollaan heti lupaamassa vaikka mitä hyvää varsinkin niin sanotuille vähävaraisille. Ei tajuta sitä, että jaettavat rahat on yhteiseen jaettavaan kassaan jostain kerättävä, jotta voidaan jakaa. Velan ottaminen ei ole paras ratkaisu. Seuraavat sukupolvet joutuvat velat maksamaan. Kun työssä käyvä väkimäärämme on tulevaisuudessa mielummin laskussa kuin nousussa, on pöyristyttävää elää tulevien maksajien kukkarolla.
Mielestäni työllisyysprosentin parantaminen, vaikka se onkin hyvä asia, ei ole ollenkaan varmalla pohjalla. Jos hallitus kurittaa yrittäjiä antaakseen köyhille, se sahaa kehitykseltä pohjapuita poikki. Ulkomaan vientimme ei kehity, jos kustannustaso nousee liikaa kilpailumaihin nähden. Viime hallituskaudella saatiin elinkeinoelämä pyörimään oikeaan suuntaan. Vienti koheni ja työllisyys parani, kiitos uskaliaiden yrittäjien. Nykyinen kustannusten lisäys tehnee takapakkia viennin kehitykselle.
Me kuluttajat voimme myös omilla ostovalinnoillamme parantaa maamme tilannetta. Ostamme vain kotimaassa valmistettuja tuotteita, jätämme ilmaa saastuttavat ulkomaan lennot ilman työasioita tekemättä. Me kuusamolaiset voimme tukea omaamme ja ostamme vain Kuusamon Juuston juustoja. Ostamme paikallisten kalastajien kasvattamia tai kalastamia kaloja ja täällä kasvatettuja vihanneksia.
Paheksun suuresti kaupparyhmittymien ostopäälliköitä. Heidän tulisi ostaa mahdollisimman vähän ulkomaiden tuotteita ja suosia kotimaisia. Näin saataisiin suurimmissa valmistuserissä kulusäästöjä ja hintoja pudotettuja. Monien kymmenien metrien juustohyllyrivit eivät ole kotiin päin ollenkaan. Hiilijalanjälki kasvaa, kun tuotteita lennätetään tänne ympäri maailmaa.
Koulutukseen ja tuotekehitykseen panostaminen on kyllä asiallista. Se luo kehitystä oikeaan suuntaan. Muutamien kymmenien minuuttien junamatkan aikojen aikasäästöt eivät kuitenkaan ole mielestäni oikeaa kehitystä, koska uudet radat maksavat maltaita. Jo nyt pääsee junalla kahdessa tunnissa Lappeenrannasta Helsinkiin. Neljän tunnin junamatka Oulusta pääkaupunkiin on sopiva, kun lentäen koko matkaan menee vain tunti vähemmän. Junassa voi tehdä paljon hyödyllistä ajan tappamiseksi. Eipä sitä 200 km tunnissa viilettävän junan ikkunasta viitsikään kauaa maisemia katsella.
Yhteiseen hiileen puhaltaminen jatkaa elintasomme parantamista.