Poikkeuksellisen tapahtumarikas päättynyt vuosi on historiaa, viimeisimpänä EU-puheenjohtajuuden nuijan luovutus Kroatialle.
Työllisyyden hoidossakin päästiin myös uudelle kymmenluvulle. Edellisen vaalikauden aikana suoritetut tehokkaat toimenpiteet saivat aikaan voimakkaan työllisyyden kohoamisen. Harvoin yhden vaalikauden aikana voidaan osoittaa työllisyyden kasvavan viiden prosentin luokkaa, kohoten vuoden lopussa n. 72,5 prosentin tasolle. Kilpailukyvyn parantaminen, mikä oli edellisen vaalikauden suuria haasteita saatiin kilpailijoihin verrattuna hilattua kohtuulliselle tasolle. Ulkomaan vienti virkistyi reippaaseen kasvuun, valtion velkaantuminen pysäytettiin. Kaikenkaikkiaan valtakunnan asiat olivat jälleen reilassa. Näitä suuria taloudellisia saavutuksia on mieluisaa muistella alkaneen vuosikymmenen kynnyksellä.
Uuden hallituksen työllisyystavoite on asetettu kunnianhimoisesti 75 prosentin tasolle, mikä on aivan oikein, riman pitää olla riittävän korkealla. Uskon tavoitteen toteutuvan vaalikauden loppuun mennessä. Selväähän on että hallituksen toimet eivät yksin riitä työllisyystavoitteen saavuttamisessa vaan työmarkkinajärjestöjenkin täytyy kantaa oma osuutensa vastuullisella tavalla. En epäile työmarkkinajärjestöjen vastuuntuntoa koska heillekin on tärkeää että valtakunnan asiat ovat kunnossa, se on myös heidän jäsenkuntansa etu.
Valtion taloustilanne heijastuu aina kuntienkin tasolle, se on reaaliteetti. Siksi olisi järkevää pitää malttia julkisella työmarkkinakentällä. Uskoisin että aikaa myöten kun työllisyysaste saadaan kohenemaan voidaan julkisen puolen palkka epäkohtia korjata.
Oman kaupunkimme kohdalla taloustilanne vaikuttaa kohtuullisen vakaalta vaikka alijäämäisiä budjetteja joudutaan sorvaamaan, siis velkaa ottamaan menojen katteeksi. Olemme saattamassa lähiaikoina alulle mittavia hankkeita, jotka nielevät rahaa mutta samalla niiden työllisyysvaikutus on merkittävä. Nämä hankkeet eivät mielestäni järkytä kaupunkimme taloudenpitoa vaan pitemmällä aikavälillä sitä vahvistavat.
Kuusamo on vetovoimainen maaseutukaupunki siitä saimme todisteen vuoden vaihteen kieppeillä jälleen kerran, saimme vieraita ilahduttavasti runsain mitoin. Monipuolinen yritystoiminta on saanut aikaan huippuluokan palvelutason, jota vieraamme arvostavat. Upea luontomme, jota olemme osanneet vaalia luo lujan perusta tälle toiminnalle. Jatkossakin meidän tulee ymmärtää ettemme omalla toimillamme turmele elintärkeitä valttikorttejamme.
Koska meneillään on karkausvuosi annan luvan ajatuksilleni karata laukalle. Kaupunkimme eräs toimenpide viime vuodelta jäi kaivelemaan pääkoppaani. Ne kuuluisat voimalaitosrahat, mitkä ei ole ihan pieni määrä on kuulemme sijoitettu ”turvaavasti” rahastoon ja hoito uskottu ammattilaisten käsiin. En halua kovin kärkevästi arvostella kaupunkimme johtoa, mutta mielestäni tällainen kasinotoiminta ei pitemmän päälle kuulu kaupungin toimenkuvaan. Mitähän valtionavut tästä tuumaa?
Pitkäjänteisempi toiminta olisi näiden varojen suhteen paikallaan, koska kysymyksessähän on voimalaitosten myyntirahat. Olen aikaisemmin kirjoitellut rautatiehankkeesta useaan kertaan ja jälleen palaan tähän aiheeseen koska se tulevaisuutemme suuri visio monella muotoa.
Olisiko paikallaan yhdessä valtiovallan kanssa yrittää saada käynnistymään rautatiehankkeen suunnittelutyö? Ensimmäinen vaihe voisi olla Taivalkoski-Kuusamo ja toinen Kuusamo-Joutsijärvi. Näistä voimalaitosrahoista voitaisiin lohkaista jonkinlainen siivu nimenomaan vain suunnittelutarpeisiin. Jostakinhan pitää aina aloittaa olisiko tämä yksi muoto. Jätän lopun ajattelun vaikkapa kaupungin vastuuhenkilöille.
Lopuksi toisentyyppistä ajattelua. Torangin kuntorataa kierrellessäni vanha lastenkotirakennus herättää huomiota omaleimaisuudellaan. Voitaisiinko tämä kaunis kohde vielä pelastaa yhteiskunnan käyttoon kaupungin varoin? Kunhan aikanaan saadaan Torankijärvi kuntoon, museonranta, kirkkotienoo ja lastenkoti lähialueineen muodostavat todellisen keitaan taajaman yhteydessä, näin itse ajattelen.