Ei tarvitse olla kummoinen Delfoin oraakkeli pystyäkseen näkemään Kuusamon todelliset haasteet. Tosin Kuusamo ei ole yksin haasteineen, sillä samat ongelmat riivaavat lähes kaikkia pienempiä pohjoisen ja itäisen Suomen kuntia ja kaupunkeja. Aleneva väkiluku on vienyt monet kunnat suppenevaan kierteeseen, josta kansantaloudessa käytetään termiä kerrannaisvaikutusten sarja. Kun jokin lähtee supistumaan, ei supistuminen rajoitu pelkästään ko. tekijään, vaan supistuminen kertaantuu veteen heitetyn kiven aaltoliikkeiden mukaisesti. Ilmiö toimii molempiin suuntiin. Uudet työpaikat luovat uusia työpaikkoja ja yrityksiä kerrannaisvaikutusten mukaisesti. Sata (100) uutta työpaikkaa synnyttää vähintään puolitoistakertaisen tai kaksinkertaisen määrän uusia työpaikkoja alasta riippuen. Teollisuus on tehokkain hiiva kerrannaisvaikutuksille. Palvelusektori, johon myös matkailu lukeutuu, ei ole yhtä tehokas vauhdittaja.
Kuusamo on muihin suppeneviin paikkakuntiin nähden etulyöntiasemassa, sillä Koillismaalla on kasvuun potentiaalia, jota muilla ei ole. Kuusamolaiset päättäjät istuvat kultavuoren ja muiden kallisarvoisten mineraalien päällä. Eivätkö he tajua, mikä käyttämätön potentiaali Koillismaalla on käsissään? Kyseessä on pohjolan kultamaa eli Klondike.
Seuraavat esimerkit valaisevat teollisuustuotannon vaikutuksia Kemijärvellä ja Äänekoskella.
Kemijärven Stora Enson sellutehtaan lopettamisen vaikutukset vuonna 2008 olivat eräiden laskelmien mukaan seuraavat: välitön vaikutus (tehdas) 214 henkilöä, vaikutus muihin toimialoihin 552 henkilöä, kulutuskysynnän vaikutus 54 työpaikkaa. Välillinen vaikutus oli 604 ja välitön 214 henkilöä. Tehtaan kokonaistyövaikutukseksi saadaan 802 työpaikkaa. Kertoimeksi saadaan 3,8. Laskelman mukaan tehdasyksikön lakkauttamisen vaikutukset olivat katastrofaaliset, mutta kaupungin aktiivinen toiminta loivensi kriisiä. Mallinnus toimii myös päinvastoin. Sata uutta työpaikkaa luo lähes neljäsataa uutta työpaikkaa.
Keski-Suomea kohtasi lottovoitto Äänekosken Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren investoinnin myötä. Uusi tehdas on saatu valmiiksi Äänekoskella. Se korvasi noin 30 vuotta sitten rakennetun vanhan tehtaan. Pelkän rakennusvaiheen työllisyysvaikutukseksi on laskettu noin 11 000 henkilötyövuotta. Vuonna 2018 Metsäliitto-konserni teki historiansa parhaan tuloksen teollisuusinvestoinneillaan.
Kuusamolaiset päättäjät ovat jonkinlaisen velhon vankeja, koska he eivät uskalla lähteä kehittämään paikkakuntaa olemassa olevien malmiresurssien pohjalta. Mikä on se taho, joka pitää kuristusotteessaan koko paikkakuntaa? Ovatko kyseessä vihreät vai keskustapuolueeseen pesiytyneet punavihreät, jotka ovat onnistuneet manipuloimaan kaikenlaisia Ankka-malleja yms. Ankka-mallissa on kyse piilososialisoinnista, jonka kepu sai aikaiseksi.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan teollisuusinvestoinnit ja esim. kaivoksen perustaminen näkyy paikkakunnalla lumipalloefektinä, joka lisää muutakin taloudellista toimeliaisuutta. Kaivoksen avaaminen näkyy työllisyyden parantumisena ja palkkojen lisäyksenä. Palkkojen lisäys heijastuu kulutuskysyntään, joka ”säteilee” puolestaan tiettyjen toimialojen tuotannon lisääntymiseen, mikä taas lisää työllisyyttä ja palkkoja. Nämä kaikki heijastuvat julkisen sektorin kasvavina verotuloina. Näitä verotuloja Kuusamon ikääntyvä ja eläköityvä väki todella tarvitsee lähivuosikymmeninä. Lisäksi erilaiset kiinteistöverot lisäävät kaupungin kassatuloja.
Erikoisinta tässä kuviossa on se, ettei kaupungin tarvitse investoida juuri mitään.
Helpointa kiinteistöverotuloa tuottavat mm. tuulivoimalainvestoinnit. Matkailupuolella Rukan tukemiseen on laitettu miljoonia euroja, ja tili on avoin tulevina vuosinakin.
Matkailun positiivinen merkitys Kuusamolle on toki myönnettävä. Jatkuva, yksipuolinen tuki kausiluontoiselle ja pätkätyövaltaiselle matkailuteollisuudelle johtaa lopulta riskien maksimoitumiseen ja totaaliseen epäonnistumiseen.
Kaivostoiminnan tukeminen Kuusamon kaupungissa olisi lottovoitto Koillismaalle. Vaikutukset ”säteilisivät” rakennusalalle, kuljetuspuoli virkistyisi, asuntojen rakentaminen vilkastuisi ja asuntojen arvot nousisivat. Uudet työpaikat toisivat lisäväkeä, mikä puolestaan ”säteilisi” positiivisesti myös kaupan sektoriin ja toisi verotuloja kaupungin kassaan.
Kaupunginjohto on oikealla tiellä pyrkiessään saamaan seutukunnalle teollisuutta, joka pohjautuu mm. metsään. Mutta miksi metsästää sellaista, josta kaikki muutkin paikkakunnan kilpailevat. Kaivostoiminnassa ei ole kilpailua, sillä sen lokalisaation määrää yksinkertaisesti malmivarat.
Kaupunki on verrattavissa yritykseen, jonka toimitusjohtaja juoksee euroja yritykselle. Jotenkin pallo on hukassa, eikä huomata, että kaikki on jo valmiina. Todella viisas kansanedustajaehdokas käyttäisi tilaisuutta hyväkseen ja murtaisi pöljän vastustuksen, minkä jälkeen hän voisi kerätä kunnian itselleen. Tämän on oivaltanut kokoomuksen Sofia Ervasti, jonka myötä noussee uusi sukupolvi sisäänlämpiävän itseään hokevan hapahkon jargonin tilalle. Sofian nostot Ervastiksi ovat raikkaita ja kannatettavia tulevaisuusorientoitunein ajatuksin.
Tällä höngällä hän varmistaisi valintansa myös jatkokausille. Tarvitaan tekoja eikä vastustelua ja jonninjoutavia jargoneita. Kunniakonsuli Pauli Saapunki tämän osasi. Tähän tulokseen olemme tulleet Baabelin mäen ajatushautomalla analysoidessamme Saapungin menestyksen salaisuutta. Tarvitaan tekoja eikä patseerausta.
Lähteet: Aaltonen, K. 2008. Alueellisten kerrannaisvaikutuksen mallintaminen.Tampereen yliopisto: taloustieteiden laitos.
