Ulrikenin tunturin puuton laki kohoaa puoli kilometriä Bergenin kaupungin yläpuolelle. Tunturin rinne lähtee jyrkästi kohti korkeuksia Haukelandin sairaalarakennusten takaa, mistä laelle pääsee kiipeämällä kaitaisia polkuja pitkin.
Mukavuudenhaluinen matkamies saavuttaa Ulrikenin laen helpommin gondolihissillä, joka kuljettaa kolmisenkymmentä henkilöä kerrallaan tutkailemaan alla avautuvaa maisemaa, vuonon perukalla sijaitsevaa lähes kolmensadantuhannen asukkaan kaupunkia, jota mantereen puolelta ympäröivät tunturit. Meren puolella siintää Asköyn saari ja kauempana lännessä Pohjanmeri. - Joka ei ole käynyt Ulrikenin laella, ei ole nähnyt koko Bergeniä, sanovat paikalliset asukkaat kotikaupunkiaan vartioivasta jättiläisestä.
Myyttisessä menneisyydessä Vuonna 1070 kuningas Olavi Kyrren perustamaksi mainitun Bergenin nimi viittaakin juuri ympäröiviin vuoriin, joita turistiopas kertoo olevan seitsemän kappaletta. Kaikkialla maailmassa tunnistettavissa oleva pyhä luku, mietin mielessäni. - Mahtaako se perustua historiallisiin tosiasioihin, vai onko se kenties nykyisen matkailukaupungin omaksuma suora laina monien tunnettujen historiallisten kaupunkien perustamiseen liittyvistä seitsenluvuista? - Sudenmaidolla varhaislapsuutensa kasvaneen Romuluksenkin kerrotaan perustaneen Rooman seitsemälle kukkulalle lähes kaksi vuosituhatta ennen Bergeniä.
Päästäkseni varmuuteen Bergenin perustamisasiasta käännyin jututtamaan kaupungin lentoasemalla Fleslandissa sattumalta tapaamaani rehdinoloista nuorta miestä, joka osoittautui syntyperäiseksi bergeniläiseksi. Pilke silmäkulmassaan hän kertoi kaikkia norjalaisia yhdistävästä valasta, joka velvoittaa heitä olemaan muukalaisten seurassa vaiti tällaisista asioista. Näistä pelkästään norjalaisten tietämistä syvistä totuuksista, joihin kuuluvat myös tunturien onkaloissa asustavat peikot ja keijukaiset, keskustellaan vakavasti vain luotettujen maanmiesten kesken öisen nuotiotulen ääressä, hän uskoutui.
Sielunmaisema Norjalaiset ovat romantikkoja. Heidän sielunmaisemansa tavoittaa parhaiten tuntureilta avautuvista laajoista näkymistä, jotka kertautuvat eri painotuksin myös lukemattomissa Bergenin taidemuseo KODEn maalauksissa 1800-luvun alkupuoliskolta nykypäivään saakka.
Romanttinen kaipaus kotiseudun maisemaan on norjalaisilla kenties vielä vahvempaa kuin kuusamolaisilla, jotka enimmäkseen tyydyttävät kaipauksensa hankkimalla pari Lahja Koivusen kynttiläkuusimaalausta seinälleen. Norjalainen sen sijaan heittää joka viikonloppu repun selkäänsä ja lähtee tunturivaellukselle koko perheen kanssa, vaikka hänellä onkin olohuoneessaan useita tunturi- ja meriaiheisia maalauksia.
Kansallissäveltäjä Norjalaiseen romanttiseen sielunmaisemaan kuuluu lisäksi aimo annos mystiikkaa, jonka suuri mestari on 1843 Bergenissä syntynyt ja siellä suuren osan elämästään asunut säveltäjä Edvard Grieg (1843-1907). Griegin vanhemmat olivat varakkaita bergeniläisiä kauppiaita ja runsaan 20.000 asukkaan kaupunki oli hänen nuoruutensa aikaan Norjan suurin.
Opiskeltuaan musiikkia Leipzigissa ja saavutettuaan Norjassa vankan aseman säveltäjänä ja esiintyvänä muusikkona Grieg rakensi kodikseen 1885 pari peninkulmaa Bergenin ydinkeskustasta etelään sijaitsevan Troldhaugenin.
Rakennuksen Grieg suunnitteli yhdessä serkkunsa Jacques Bullin kanssa. Norjalaisesta kansanperinteestä ammentava villa toimii nykyisin säveltäjän kotimuseona. Troldhaugenissa Grieg asui kesät laulaja-vaimonsa Ninan kanssa elämänsä loppuun saakka. Talvet pariskunta vietti Kööpenhaminassa tai oli konserttikiertueilla Euroopassa pitäen näin jatkuvaa yhteyttä kansainväliseen kulttuuri- ja musiikkielämään. Ehkäpä juuri omaan elämäntapaansa viitaten Grieg esitti eteenpäin pyrkiville taiteilijoille neuvoksi olla tietoinen omista kansallisista juuristaan, mutta olla samaan aikaan myös avarakatseinen kosmopoliitti.
Vierailijat maailmalta Museon vastaanottotilassa tapasin pääoppaana siellä toimivan espanjalaissyntyisen muusikon, Bergenin musiikkikorkeakoulussa opiskelleen Alejandro Gómezin. Hän kertoi, että Troldhaugeniin saapuu matkailijoita kaikkialta maailmasta, viime vuonna yhteensä runsaat 22.000 henkeä.
Useimmat vieraista tulevat ryhmissä, joiden ohjelmaan kuuluu Grieg-museon vierailun lisäksi vuonoristeilyjä tai muuta tutustumista Bergenin nähtävyyksiin. Iltapäivisin museon kamarimusiikkisalissa järjestetään joka päivä Grieg-konsertti, johon kaupungin matkailutoimisto järjestää yleisölle kuljetuksen bussilla kaupungin keskustasta.
Museon kahvilan terassilta tarkkailin konsertista poistuvaa yleisöä, enimmäkseen eläkeläisiä eri maista, monikielisestä puheensorinasta päätellen eniten leveän amerikan-englannin puhujia.
Gómez kertoi, että tällaisilla ryhmämatkalaisilla on harvoin erityiskiinnostus Griegin musiikkiin. Mutta kyllä täällä paljon käy myös Griegin ja hänen musiikkinsa tuntijoita eri puolilta maailmaa, Gómez toteaa, mutta he saapuvat Troldhaugeniin yleensä omin neuvoin.