Dragonin Kuusamo Gold Oy:n yritystunnuksilla toimiva Latitude 66 Cobalt -yhtiö tiedottaa käynnistävänsä kairaukset Kitkajoen Juomasuolla vaikka Korkein hallinto-oikeus (KHO) marraskuussa 2017 kumosi TUKES:in Juomasuon kaivospiirin puutteelliset lupamääräykset. Uusia lupamääräyksiä TUKES ei ole vielä antanut, joten Latituden kairaukset Juomasuolla ovat hyvän yhteiskuntavastuun vastaisia ja kaivoslain mukaan laittomia.
Kitkajoen Juomasuon alueen kairaukset, Käylän ja Säkkilän kylien välissä (vain 2 km kumpaankin), vaatii erillisen ympäristövaikutuksien arvioinnin (YVA) koska alue on GTK:n määrittelemällä Kuusamon uraanivyöhykkeellä, ja Juomasuon uraanimalmio on Suomen valtion viranomaistahojen - GTK:n ja ministeriön toimesta - raportoitu maailman atomienergiajärjestölle (IAEA) yhtenä Suomen uraanivarantona (ks. liite 1) Kitkajoen Juomasuon uraanikultamalmion kakkua yritetään vain tällä kertaa kobolttikuorruttaa, vaikka uraania on ainakin paikoin suurempina pitoisuuksina kuin kobolttia. Kovin kivinäyte Juomasuolta on jopa noin 19% uraania, mikä on poikkeuksellisen korkea eurooppalaisella ALS Globalilla tutkittu uraaninäyte.
Kitkan Kouervaaran uraanimalmiota kairasi GTK 80-luvulla osuen pohjavesijänteisiin aiheuttaen sen, että paineellinen pohjavesi pääsi kulkeutumaan uraanipitoisiin malmikerroksiin, jolloin herkästi vesiliukoinen ja myrkyllinen raskasmetalli uraani saastutti pohjavettä (katso liitteen 2 kuva). GTK:n kairausputket ovat pulpunneet radioaktiivisesti saastunutta vettä Kouervaaran rinteisiin kymmeniä vuosia. Kairausputkien ympäristöstä ja kairausputkien vedestä otettiin näytteet jotka osoittavat vakavaa radioaktiivista saastumista.
Kouervaaran pulpuavien kairausputkien purojen sedimentit ylittivät 30-, 6- ja 1.25 kertaisesti kansainvälisen säteilynormin rajan 1000 Bq/kg. Raja on määritelty Euroopan neuvoston direktiivissä normi 96/29/Euratom. Kyseinen raja-arvo 1000 Bq/kg (tai 1 Bq/g) ylittyy, kun uraania on aineessa vähintään 40 mg/kg. Raja-arvon ylittävästä jätteestä käytetään toisinaan epävirallista termiä säteilyjäte.
Kyseisen direktiivin perusteella on STUK antanut ohjeen YVL D.4, jonka liitteessä B on määritelty yleisen säteilyvalvonnasta vapautuksen raja-arvot erityyppisille nuklidiryhmille. Sen mukaan alfasäteilijöiden raja-arvo on tiukin: 0.1 Bq/g.
Kouervaaran kairausputki-purojen sedimenttien alfasäteilyarvot vertasimme yleiseen säteilynormiin 1 Bq/g eikä alfasäteilynormiin 0.1 Bq/g, jottei voitaisi sanoa meidän liioittelevan normin ylitystä. Mielestämme jo 30 -kertainen normin ylitys on merkittävää.
Alfasäteilypitoiset aineet aiheuttavat vaaran päästessään elimistöön esimerkiksi hengitysilman, juoman tai ravinnon mukana. Täten oleellista ei ole esimerkiksi vuotavan veden suoran säteilyn voimakkuus, vaan veden mukana ympäristöön kertyvät radioaktiiviset aineet, jotka pitkän ajan kuluessa rikastuvat uudelleen elonkiertoon. Kyse on siis akuutin säteilyongelman sijasta pitkäaikaisesta ympäristön kemiallisesta ja ekologisesta pilaantumisesta. Kouervaarassa nuo putket ovat pulpunneet jo yli 30 vuotta. Kouervaaran tulokset osoittavat kairauksien ongelmat uraania sisältävissä malmioissa, kuten Juomasuolla aiotaan riskialttiisti tehdä, jatkaen pohjavesien ja ympäristön pilaamista.
Kitkan Viisaiden teettämät Juomasuon mittaukset analysoitiin sertifioidulla eurooppalaisella Als Globalilla. Tulokset todistivat louhoksen, louhos- ja suotokentän veden sekä ympäristön olevan radioaktiivisesti saastunutta. Mittauksissa selvisi muun muassa:
1) Louhosveden sedimentistä kolmessa näytteessä n. 2-3 m syvyydestä uraanipitoisuus ylitti selvästi kansainvälisen säteilyjätteen arviointinormin 40 mg/kg eli 1000 Bq/kg, suurimmillaan yli 3 kertaisesti.
2) Juomasuon vesien kemiallinen saastuminen
Vesissä on havaittu laatunormit ylittäviä nikkelin pitoisuuksia. Kuitenkin luvanvaraiset raskasmetallit uraani ja koboltti ovat todennäköisesti haitallisimpia louhoksen vesien aineita, pitoisuuksien ollessa pinnalla luokka kymmeniä mikrog/L ja syvemmällä enemmän. EU SCHER komission Depleted uranum raportin perusteella uraanin kemiallinen raja-arvo puhtaassa luonnonvedessä voi olla noin 0.1 mikrog/L (netissä S.16).
3) Alueen tila on kaivannaisjäte-asetuksen 190/2013 vastainen. Se tulee saattaa lainmukaiseen tilaan niin, ettei siitä pitkänkään ajan kuluessaole vesistöille haittaa, eivätkä vesiympäristön laatunormit ylity. Ainakin louhoslammessa, erityisesti sen pohjalla/alusvedessä ja mahdollisesti Hangaspurossa tilanne on näiden EU-pintavesilaatunormien suhteen laiton. Louhos levittää myös luvattomasti raskasmetalleja kaivannaisjätteen rapautuessa louhoksessa.
4) Alue on koekaivostoiminnasta johtuen pohjavesiä pilaava ja myös siten laittomassa tilasssa. On myös ilmeistä, että louhoksessa rapautuvat malmijätteet ja malmiseinämät vaarantavat alueen pohjavedet. Louhos on yhteydessä pohjaveteen, kun sillä ei ole virallista lasku-uomaa eikä se tulvi yli. Näyttää siltä että radioaktiivista saastunutta louhosvettä pääsee suotoaltaaseen ja siitä suotokentän kautta suohon ja edelleen Hangaspuroon joka laskee Kitkajoeen. Louhoksen vesipitoisuudet tarkoittavat, että se pilaapohjavesiä, pitoisuuksia voidaan verrata EUn pohjavesien laatunormeihin. Pohjavettä on kaikki kallio- ja maaperän vesi, ei vain luokiteltujen pohjavesalueiden vedet. Louhoksen ulkopuolella sekä ulomman altaan vesi että Hangaspuron vesi antoi joulukuussa 2015 merkittäviä polonium-210 pitoisuuksia, 0.05 ja 0.09 Bq/L (ensimmäiset polonium mittaukset). WHOn ihmisen juomavesinormi poloniumille on 0.1 Bq/L
5) Alueella on pilaantunutta kasvi ja maa-ainesta (kemiallisesti ja radioaktiivisesti). Voimakkasti radioaktiiviset kivet lohkareet ovat ympäristöja terveysriski. Alueella on merkittävän uraanipitoisuuden lohkareita, joita on nostettu louhoksen reunoille. Tällaisesta rapautuneesta ruoseisen oloisesta kivestä otettu vasaranäyte antoi kokonais-alfa-aktiivisuutena yli 12 miljoonaa becquerelliä/kg. Alfa-aktiivisuus on vaarallisin hiukassäteilyn muoto, kiviaineksessa on suuruusluokaltaan vastaava määrä beta-aktiivisuutta sekä merkitävä gamma-säteilyn taso. Näytteen uraanipitoisuus oli noin 19 % (n.5 miljoonaa Bq/kg) (ks liite 3). Uraanin lisäksi kivessä on välttämättä sen tytäraineet kuten pitkäikäisemmät torium-230, radium-226, lyijy-210 ja polonium-210.
Louhoksen ruosteisista kivistä vapautuva radioaktiivisuus on ympäristössä. WHOn juomavesinormi pahimmille tytäraineille on 0.1 Bq/L, joten jo yhden vastaavasti aktiivisen uraanimalmikilon rapautuminen aiheuttaa merkittävän pitoisuuden kymmeniin tuhansiin kuutioihin. Louhoksen vedestäon mitattu useita Bq/L kokonais-alfa-pitoisuuksia.
6) Radioaktiivisuus louhoksen maassa, sedimenteissä ja kasveissa
1000 Bq/kg on kansainvälinen säteilyjätteen arviointinormi. Useita kertoja tämän ylittäviä alfa-aktiivisuuksia mitattiin louhoksen ranta-hiekasta/sorasta 3790 Bq/kg (näytettä ei jauhettu), selkeytysaltaan sedimentistä sekä vesikasveistä (liite 4). Lisäksi louhoksen hiekkaa peittävästä harmaasta sedimentistä havaittiin uraanipitoisuuksia 60-120 mg/kg, mikä on 1.5-3 kertaa jätteen säteilynormi 1000 Bq/kg eli 40 mg/kg.
Juomasuon uraanilouhos, vedet ja suotokenttä on jo radioaktiivisesti saastunut aiempien Outokumpu Oy:n, STUK:in, GTK:n ja Polar Miningin / Dragon Miningin / Kuusamo Goldin ja Latituden laiminlyöntien seurauksena. Lisäksi myöskään kaupungin ja ELY:n valvontaviranomaiset ovat katsoneet radioaktiivisesti saastunutta Juomasuon uraanilouhosta sormiensa läpi - kaivospoliittisten paineiden alla - ja jättäneet uraanilouhoksen yhä saastuttamaan ihmisten ja luonnon elinympäristöä neljän kuusamolaisen kylän väliin, Käylän, Säkkilän, Kallungin ja Juuman. Tämän todistaa Outokummun ja STUK:in raportit Juomasuon koelouhinnasta:
Outokummun raportissa 07.12.1993 1003/340/92 (Säteilyturvakeskuksen leimauksella) Säteilyturvakeskukselle todetaan: ”Koelouhitun malmin uraanipitoisuus 0,02 - 0,075%, oli huomattavasti korkeampi kuin koko esiintymälle on arvioitu 0,014% tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että koelouhinnassa pyrittiin louhimaan keskimääräistä rikkaampaa kultamalmia, jolloin louhinnan piiriin tuli alueita, joilla U-pitoisuus oli korkeampi.”
STUK:in tutkija Mika Markkasen muistio Juomasuon koelouhoksella toteaa, että malmio on ”yllättävän uraanipitoista” ja louhoksen työskennelleiden henkilöiden altistuksesta voidaan todeta, että vuosittainen säteilyannos voi nousta lähelle säteilyn teoreettista säteilytyön ”annoskakun” raja-arvoa 5 mSv, vaikka tunnettua on että säteilylle ei määritellä turvallista raja-arvoa. Koerikastamolla ”täryporarikasteen” U-pitoisuus oli jopa 1,9 - 45,4% ja koerikastamolla kovan uraanipitoisuuden vuoksi työntekijöiden säteilyannos täyttyy jo kahdessa kuukaudessa. Raporteissa suositeltiinkin jo 1990 -luvulla, että louhos on voimakkaiden uraanipitoisuuksien takia peitettävä ja aidattava. STUK ja muut valvontaviranomaiset ovat kuitenkin katsoneet vuosikymmeniä avonaista uraanilouhosta, kylien välissä, läpi sormien jättäen alueen ihmiset kaivosteollisuuden koekaniineiksi.
Juomasuon kairaukset ovat ongelma, alue on tunnettu uraanimalmio ja yhtiön kairaukset ylettyvät 350 metriin, ja aikaisemmat kairaustulokset mm. geologi Vanhasen väitöskirjasta osoittavat että uraani, kulta ja koboltti korreloituvat, esiintyvät keskenään kovina pitoisuuksina. Uraania ja toriumia on kairauksissa koko matkalta, mutta erityisen korkeina pitoisuuksina syvemmällä missä muut malmit ovat kerrostuneet. (ks liite 5) Viranomaisten kuuluu vaatia ympäristövaikutusten arviointia ja tunnustaa omat tietonsa hankkeen sijoittumisesta uraanivyöhykkeelle, uraanimalmioon, eikä pälyillä enää yhtiön antaman harhaanjohtavan infon takana.
TUKESin tulee kieltää kairaukset Kitkajoen Juomasuolla. Kaivospiirillä ei ole lainvoimaisia lupamääräyksiä KHO:n vuoden 2017 päätöksen jälkeen, eikä sen ympärillä ole lainvoimaisia malminetsintälupia. Nyt Dragon Miningin Kuusamo Gold -yhtiön Y-tunnuksella toimiva ”Latitude66” pyrkii kairausvideonsa mukaan kairaamaan Juomasuon alueella käyttäen kairauksessa louhoslammen vettä, vaikka se on raskasmetalleista ja uraanista saastunut. Laittaen siis kairausputkeen Juomasuon louhoksen saastunutta vettä. Kairausvideosta ei ilmene minne kairausvedet ja -soija käytön jälkeen toimitettaisiin.
Kuusamolaisten tuleekin muistaa Kitkajoen Virrankylän osakaskunnan Seppo Kilpivaaran ja koskiensuojelijan Reino Rinteen esimerkillinen viisaus, kun he jo 1990 -luvulla vastustivat erillisillä lausunnoillaan Pohjois-Suomen vesioikeudelle Kitkajoen Juomasuon kaivoksen perustamista. Reino Rinne varoittikin Kuusamon uraanivyöhykkeen hankkeista, erityisesti Juomasuosta kirjassaan Kirveskö järveen (suora lainaus sivulta 58):
”Kansan kannattaisi (Kuusamossa) sanoa: - Emme me niin hiton tyhmiä ole ettemme tajua: Jos maaperää mullistetaan jonkin mineraalin saamiseksi, niin kyllä kaikki muutkin tuossa maaperässä piilevät mineraalit häiriintyvät ja liikkeelle lähtevät. Älkäämme salliko Koillismaan ylängöllä uraanin liikekannalle panoa. Jos niin tapahtuisi, silloin koskien ja järvien suojelu olisi ollut turhaa. Kitkaa, Kitkajokea ja Paanajärveä emme salli kaiken kaikkiaan ja sittenkin vähäarvoisten mineraalien esille möyrimisen menossa tuhota. Koillismaan ylänköläisten on oltava varuillaan ettei jouduttaisi uraanievakkoon.”
Kuusamolaisten ei tule enää sallia uraanikairauksia ja kaivoshankkeita Juomasuon uraanimalmioon, vaikka kaivos- ja uraaniteollisuuteen kytköksissä olevat Tukes, GTK ja STUK yhä niin yrittäisivät yhteistyössä Latitude 66 bulvaanin kanssa niitä Kuusamoon ujuttaa.
