Lukijalta

Lu­ki­jal­ta: Eiköhän metsien suojelu jo riitä Suo­mes­sa ja var­sin­kin Kuu­sa­mos­sa

Metsän työllistävä vaikutus Suomessa ja varsinkin korkean työttömyyden vaivaamassa Kuusamossa on merkittävä. Monelle Koillismaan maanviljelijälle metsä oli ja on edelleen pankki, josta saadaan rahaa maatalouden investointeihin. Joillekin metsä voi olla ainut toimeentulon lähde. Tosin maatalouden nykyinen kannattavuus on sitä luokkaa, että maanviljelijän metsävarat hupenevat nopeasti velkataakan alla.

Monen kuusamolaisen opintie on rahoitettu omilla tai Kuusamon yhteismetsän maksamilla vuotuisilla tuotoilla. Kuusamon yhteismetsä on ollut vuodesta toiseen Kuusamon tärkein verotulojen lähde. Seutukunnan hyvinvointi lepää metsissä ja tulevaisuudessa kaivostoiminnassa.

Edellä mainittuihin tosiasioihin vedoten Baabelin mäellä todetaan yltiöpäisen suojeluvimman olevan edesvastuutonta Kuusamon metsä- ja maataloudesta elävien toimeentulon kannalta. Kilpailu metsävaroista tulee kiristymään myös Koillismaalla Kemijärven biotehtaan aloittaessa toimintansa. Kun tähän lisätään vielä Kemin jättisuunnitelmat, puun ostajia alkaa olla liikkeellä Koillismaallakin sankoin joukoin.

Suojelutoiminnasta kärsivät yksittäisten metsänomistajien lisäksi puuta jalostavat metsäalan yritykset. Metsäalan yritykset ovat merkittävä veronmaksaja ja työllistäjä Koillismaalla. Jos metsäalan toimijoille luodaan raaka-aineen saannin osalta esteitä ja vaikeuksia, politiikka on lyhytnäköistä. Kirves osuu omaan nilkkaan niin höynäytetyillä poliitikoilla kuin vihreilläkin.

Kiihkeimmät suojeluintoilijat ovat niitä, joilla ei ole juuria maa-, eikä metsätaloudessa. He eivät myöskään omista metsiä. Se, mitä he omistavat, on kesämökki järven rannalla, jonka arvonsäilyttäminen heitä huolettaa. Toinen kirjoittajaryhmä näyttää olevan muiden mailla marjastajat. Tämä on ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Näinhän me kaikki toimimme oman etumme vaalijoina.

Sijoitustoiminnassa on aina riskinsä maaseudulla kuten kaupungissakin. Paljon porua on noussut mökkiläisten piirissä mahdollisen kaivostoiminnan haittavaikutuksesta Kitkan rantojen ylihinnoiteltuihin kesämökkitontteihin. Lohdutukseksi sanottakoon Kuusamossa olevan alueita, joiden rantatontit eivät mene kaupaksi ilmaiseksikaan. Kauheaa ja karmeaa.

Perinteinen kesämökkeily alkaa olla menneen talven lumia kuten aikoinaan tanssilavat. Y-sukupolvi ei arvosta perinteistä elämäntapaa rantamökkeineen. Omistaminen ei ole heille pääasia. Kesämökki sitoo ja kahlitsee. Taitaakin olla niin, että kesämökkien itkuvirttä vuodattavat vanhat eläkeläiset, joiden huolena on joskus tehty pieni sijoitus kuusamolaiseen rantatonttiin. Nykynuorisoa ei saa valmiin kesämökin omistajaksi ilmaiseksikaan. Elämäntyyli on muuttunut peruuttamattomasti.

Koillismaalla ja valtakunnallisesti vedotaan ilmaston lämpenemiseen ja hiilinielujen tärkeyteen. Ilmaston lämpeneminen on kausiluonteista, jota on aina ollut. Arvostetut metsäalan asiantuntijat, joiden tutkimustieto perustuu Lapin lustotutkimuksiin, toteavat, ettei todellista lämpenemistä ole tapahtunut. (Lähde 1.)

Lustotutkijat osoittivat aikoinaan vääräksi erään arvostetun englantilaisen yliopiston ilmastotutkimuksen, jonka historiatiedot olivat hatusta vedettyjä. Kannattaa vihreidenkin perehtyä lustotutkimuksiin perätessään faktatietoja. Lapin yli 7 600 vuotta pitkä lustokalenteri onnistuttiin rakentamaan pikkujärvistä nostettujen mäntyjen avulla.

Suomalaisten luonnonsuojelutouhu on luonnotonta, sillä se tulisi suhteuttaa laajempiin mittasuhteisiin. Metsäteollisuuden metsänjohtaja Tomi Salo toteaa seuraavaa:

”Kun päätetään suojella metsää, niin suojellaan kunnolla, toteaa Metsäteollisuuden metsäjohtaja Tomi Salo. Yli 50 prosenttia Euroopan tiukasti suojelluista metsistä on Suomessa. Forest Europe 2015 -raportin mukaan Suomessa oli sellaista metsää yli kaksi miljoonaa hehtaaria. Suojellun tai rajoitetussa metsätalouskäytössä olevan metsän kokonaispinta-ala Suomessa oli noin 3,2 miljoonaa hehtaaria. Raportti on luotettava, koska sen tiedot perustuvat Euroopan metsäinstituutin sekä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön yhteistyössä koostamiin tietoihin.”. (Lähde 2.)

Baabelinmäkeläiset toteavat suojeluvimman menneen ylimitoitetuksi. Jos vihreiden suojeluinto ei ota laantuakseen, ehdotamme suojelun kohdistuvan valtion metsiin. Suojelu on piilososialisointia.

Viiden suurimman maan päästöt kattavat yli 60 % koko maapallon päästöistä. Suurimmat päästöttäjät ovat Kiina, Yhdysvallat, Intia, Venäjä ja Japani. Yksinomaan Kiinan päästöt ovat yhtä suuret kuin Yhdysvaltojen, Intian, Venäjän ja Japanin yhteenlasketut päästöt. (Lähde 3.)

Suomen osuus kokonaispäästöistä on vain 0,14 prosenttia eli arvolla, näin mitattuna, ei ole suurtakaan merkitystä kokonaisuuden kannalta. Jos päästöt muutetaan tonnia per henkilö, tilasto muuttuu. Näin laskettuna öljyntuottajamaat sijoittuvat kärkeen. (Lähde 3.)

Kuten lukija voi huomata, tilastoja voidaan laatia monella tavalla. Tosiasia on kuitenkin se, että oletettua ja markkinoitua ”maailmapelastusta” ei tule Suomen päätöksistä. Kyse on vähän samasta dilemmasta kuin ydinvoima. Mitä se auttaa suomalaisia ja ruotsalaisia, jos ydinvoimalaitos poksahtaa Venäjällä tai Ranskassa. Ilmansaasteet eivät tunne valtiollisia rajoja. Suomi ei elä oman lasikaton alla.

Suurin kivihiilen tupruttaja Suomessa on pääkaupunkiseutu. Pääkaupunkiseudun hiilidioksidipäästöjen kattamiseen tarvittaisiin 3,7 miljoonan puukuution kasvu eli suurin piirtein saman verran kuin Uudenmaan kaikkien metsien vuosittainen kasvu. (Lähde 4.)

Baabelin mäellä ollaan sitä mieltä, että vihreät voisivat aloittaa talkoonsa sulkemalla Helsingin kaupungin hiilivoimalaitokset. Vetoammekin Kuusamon päättäjiin, etteivät he lähde maailmanparannususkonnon pauloihin uusliberalismin hengessä. Nykyinen uskonsuuntaus riittäköön myös valtuustosalissa ja mediassa. Toivottavasti tämä ja edellinen artikkeli ovat riittävää taustoitusta valtuutetuilla.

Baabelin mäellä kuusamolaisten metsänomistajien puolesta ja itse metsänomistajina:

Jorma KananenLiiketoiminnan tutkimuksen yliopettaja (emeritus)
Tauno RiekkiKauppaneuvos, toimitusjohtaja (emeritus)
Lähteet:
(1) Metsäntutkijat: Ilmastonmuutoksella luonnolliset syyt. Viitattu 19.6.2019. https://yle.fi/uutiset/3-6159129.
(2) Yli 50 prosenttia Euroopan tiukasti suojelluista metsistä on Suomessa – ”Asiaa ei ole nostettu riittävästi esille”. Viitatty 19.6.2019.
https://www.mantsalanuutiset.fi/artikkeli/735957-yli-50-prosenttia-euroopan-tiukasti-suojelluista-metsista-on-suomessa-asiaa-ei-ole.
(3) Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys – tutki, kuka päästöistä oikeastaan on vastuussa. Viitattu 19.6.2019. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/12/ilmastonmuutos-on-ihmiskunnan-kohtalonkysymys-tutki-kuka-paastoista-oikeastaan.
(4) Pääkaupunkiseutu suurin polttaja – Näin paljon Suomessa käytetyn kivihiilen päästöjen sitomiseen tarvitaan metsää.
Viitattu 19.6.2019. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ metsa/p%C3%A4%C3%A4kaupun-ki-seutu-suurin-polttaja-n%C3%A4in-paljon-suomessa-k%C3%A4ytetyn-kivihiilen-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen-sitomiseen-tarvitaan-mets%C3%A4%C3%A4-1.207604.