01.10.2019 Kolilla pidetyssä ”elävät kylät”-seminaarissa Lieksan kaupunginjohtaja avauspuheenvuorossaan otti esille sen ongelman, että kunnissa on vaikea tietää mitä pitäisi tehdä kun osa puhuu kuituverkkojen välttämättömyydestä ja osa langattomien riittävyydestä. No seminaarin yksiselitteinen viesti oli, että valokuituverkko on ainoa tietoliikennealusta, jolla ”elävien kylien” syntyminen ja olemassaolo turvataan. Ministerinä Berner jatkuvasti puhui langattomista maaseudun laajakaistaratkaisuna, mutta on sittemmin joutunut myöntämään olleensa väärässä.
Kuusamohan aikanaan tehtyään päätöksen mobiiliverkkoon tukeutumisesta paljasti täydellisen tietämättömyytensä julkaisemalla 14.12.2014 TiVi-lehdessä seuraavat asiaa ymmärtämättömät lauseet. ”Valtion laajakaista kaikille oli hölmö ratkaisu. Kuusamo säästi 10 miljoonaa. Kuusamo kieltäytyi hallituksen hölmöstä suunnitelmasta: laajakaista joka torppaan olisi maksanut kunnalle 10-20 miljoonaa.”
Seminaarissa Ilomantsin kunnan omistaman verkkoyhtiön Ilonet Oy:n toimitusjohtaja esitteli Ilomantsin laajakaistahankkeen. Ilomantsilainen keskustalainen kansanedustaja kun oivalsi kuituverkon merkityksen ja toi idean kuntaan, niin valtuusto yksimielisellä päätöksellä perusti oman verkkoyhtiön. Liittymän hinnaksi määrättiin 100 € vakituisille asukkaille ja sama hinta mökkiläisille, joilla rakentamismatka alle 500 metriä. IPTV-palvelun sisältävän symmetrisen 100Mbit/s-yhteden kuukausimaksu 45 €/ kk arvollisveroineen Kunta pääomitti verkkoyhtiötä 3,5 miljoonalla ja yhtiö otti lainaa 2,2 miljoonaa. Ilonet Oy rakensi ”laajakaista 2015 tukilain” tukia hyödyntäen ja ”maaseuturahoituksen” tukia hyödyntäen kahden kyläverkkohankkeen osalta kokonaispituudeltaan 1000 kilometrin kunnan kattavan kuituverkon. Nyt yhtiöllä on pankkilainaa jäljellä 2 miljoonaa eli ei ole ”kunnan kukkarolla” ehkäpä juuri siksi, että ottajia tuli halvan hinnan vuoksi paljon.
Suomessa on tällä hetkellä nopeudelle 2 Mbit/s yleispalveluvelvoite, joka on nyt nostettu hallituksen tavoitteissa 2025 mennessä symmetriseen 100Mbit/s. Samalla hallitusohjelmassa on mainittu, että rakentamista tuetaan 2025 saakka, mutta ainakaan ensi vuoden budjetissa ei ole määrärahoja.
EU:n maaseuturahoituskaudella 2021-2027 laajakaistahankkeiden tukeminen säilyy yhtenä osa-alueena maaseudun kehittämisessä.
Nyt kun näyttää, että tukirahoitusta tulee vielä saataville, niin Kuusamon pitää kiireesti teettää koko kuntaa kattava verkkosuunnitelma kustannusarvioineen ja valmistella verkkoyhtiön perustamista, että olisi heti mahdollisuus hakea saataville tulevia tukirahoja.
Seminaarissa langattomien osalta toiveeksi nousi, että rakennettaisiin koko maan kattava 4G-verkko liikkuville, mutta sen toteutuminen näyttää heikolta kun edes 4G-toimilupien saamisen ehtona olleen rataverkon kattavan 4G-verkon toteuttaminen 2020 helmikuuhun mennessä ei näytä toteutuvan, niin mitenpä sitten syrjäseuduillekaan. Kun vielä ymmärtää, että yhden 4G-tukiaseman peittoalueen kattamiseen pitäisi rakentaa kymmeniä 5G-tukiasemia lyhyen kantaman vuoksi, niin eihän 5G ole kuin erittäin taajojen asiakastihentymien ratkaisu liikkuville.
Kuusamo on syrjässä ja esim rautatien puuttuminen vaikuttaa monilla tavoin millaisia yrityksiä kuntaan voi syntyä ja ”tiedon valatien” eli kuituverkon puuttuminen on ylitsepääsemätö este tulevaisuuden yritysten syntymiselle.
Kuusamosta ”elävä kunta” vai ei on poliittisten päättäjien ratkaistava?