Jos joku haluaa uskoa, että venäläiset polttivat kirkon, niin minusta hän saa vapaasti uskoa. Tämä usko ei tosiasioita miksikään muuta. Ensimmäinen tosiasia on se, että saksaslaisten komentaja eversti Schreiber antoi määräyksen kirkon kellojen alas ottamisesta ja hautaamisesta kuultuaan, että kirkko tullaan polttamaan.
Näin kertoi minulle saksalainen kapteeni, jonka tapasin Kuusamon pappilassa. Tämä kapteeni oli kyseisen eversti Schreiberin adjutantti. Edelleen mainittu kapteeni kertoi, että polttamisen suoritti SS-kommando-osasto, jolla ei ollut mitään suhteita kuusamolaisiin, vielä vähemmän heidän uskontoonsa.
Saksalaiset lähtiessään vangitsivat tänne jääneen suomalaisen valtuuskunnan, jonka jäsenet ehtivät havaita, että tänne tulleet saksalaiset kommandojoukot sytyttivät tuleen vain kirkonkylän länsipään talot ja muihin taloihin valelivat bensiiniä, koska tuima tuuli puhalsi lännestä. Heillä ei ollut aikaa sytyttää yksitellen taloja tuleen, sillä venäläisten etujoukot olivat jo Sänkikankaalla, kun täällä polttotöihin ryhdyttiin.
Saksalaisilla oli siis tulinen kiire. Kyllä heidän vilpittömänä tarkoituksenaan oli polttaa koko kylä. Ja sehän oli luonnollistakin, sillä ei viholliselle pitänyt jättää yhtään mitään suojaa.
Sitä paitsi suomalaisia pidettiin pettureina, koska he olivat loikanneet kesken sodan venäläisten puolelle. Jopa Screiber muistelmissaan kutsuu suomalaisia avoimesti pettureiksi. Eivät saksalaiset tällaisia pettureita kohtaan mitään sympatiaa tunteneet, eivät varsinkaan SS- joukot.
Jos lähdetään siitä, että saksalaiset olisivat varjelleet kirkon palolta, heidän olisi pitänyt muodostaa sammutusrengas kirkon ympärille, muun kirkonkylän palaessa. Kirkon lähinaapurissa paloivat kansakoulu, sairaala ja pappila. Tällaiseen tulentorjuntaoperaatioon ei olisi jäänyt aikaa, kun venäläiset olivat jo kintereillä.
Minä en halua järkyttää kenenkään hurskasta uskoa siihen, että hyvät saksalaiset halusivat säästää kaikin tavoin kirkon, mutta pahat venäläiset sen ilkeyksissään polttivat, mutta valitettavasti selvät faktat puhuvat tätä uskoa vastaan. Saksalaiset olivat saaneet määräyksen kirkon polttamiseen ja jos SS:n joukko-osasto tämän määräyksen tahallaan laiminlöi, heidät olisi ammuttu koko joukko. Siinä porukassa ei armoa tunnettu.
