Rakennetun ympäristön toimivuus on jokapäiväiseen arkielämään vaikuttava asia ja siksi esteettömyyteen, asuinympäristöön sekä kaupunki- ja liikennesuunnitteluun on panostettava. Esteetön rakentaminen lisää saavutettavuutta ja helpottaa koko väestön asiointia ja elämää, eli siitä hyötyvät kaikki.
Se mikä toiselle on helppokulkuinen, saattaa toiselle olla suunnattoman suuri este arjen eri toiminnoissa ja harrastuksissa. Esteettömyys on perusasia, joka tulee laittaa kuntoon niin valtakunnallisessa päätöksenteossa kuin paikallisella tasolla kuulemalla eri vamma- ja sairausryhmien edustajia, sillä parhaat asiantuntijat löytyvät heistä.
Esteettömyys näyttäytyy erilailla eri sairausryhmien ja yksilöiden kesken. Esimerkiksi pyörätuolia käyttävällä tai muilla apuvälineillä liikkuvalla on esteettömyyden suhteen eri tarpeet mm. istuinten korkeuden ja luiskan käytön suhteen.
Ei riitä että luiskat on asennettuna, jos niiden toimivuus ei ole kunnossa. Portaiden askelvälin tulisi olla nykyistä matalampi ja että portaissa olisi hyvä kaide mihin tukeutua. Tällä mahdollistetaan kulkeminen niille, joille nk. inva-luiskan käyttäminen ei ole mahdollista. Hyvinkin pienillä muutoksilla voidaan helpottaa asiointia ja arjen toimintoja. Myös yksityisen rakentamisen osalta on tärkeää, että esteettömän rakentamisen velvoitteet vastaavat todellisia tarpeita.
Kyse ei ole pelkästään liikkumisen esteettömyydestä. On huomioitava myös näkemiseen, kuulemiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat. Itsenäinen arjessa selviytyminen tulee mahdollistaa niin, että suunnitellaan ympäristö ja asiointi kaikkien käyttäjien tarpeisiin, jotta arki on sujuvaa ja asiointi turvallista.
Tasapuolisuuden tulee toteutua vammaisryhmien kesken myös matkustettaessa. Junien matkalippu tulee olla maksuton kaikille vammaisen saattajana toimiville, ei vain erikseen rajatulle vammaryhmälle, kuten nyt. Vuosia vallinnut epäkohta tulee vihdoin korjata, sillä vammaisten tulee olla keskenään tasavertaisessa asemassa. Vammaisuus ja saattajan tarve, pystytään osoittamaan esittämällä esim. EU:n vammaiskortti. Tämä asia voidaan saattaa kuntoon jos riittävää tahtoa löytyy.
Koetaanko asiat vähemmän tärkeäksi, kun kysessä on pieni ryhmä? Vaalien alla puhutaan näistä asioista paljon, jäävätkö ne kuitenkin puheiksi ja isompien jalkoihin. Kyse on vammaisten yhdenvertaisuudesta ja monilla olisi annettavaa myös työrintamalla kun esteettömyysasiat olisi ratkaistu tarkoituksenmukaisella tavalla. Esteettömyys on yhdenvertaisuutta ja osa kestävää kehitystä.
