Hyvät ajat ovat takanapäin Euroopassa. Minkäänlaista vakautta ei ole ollut havaittavissa viimeisten vuosien aikana millään politiikan sektorilla. Talous on paikoitellen kuralla. Kreikka saatiin jotenkuten hoidettua Euroopan Unionin tuki- ja lainapolitiikalla. Kreikassa häämöttää jo paremmat ajat, vaikkakin kansalaiset kituuttavat vielä toimeentulorajoilla. Kun yksi paikka saadaan sammutettua, syttyy seuraava palo saappaassa. Italian talous on kuralla. Kyseessä on aivan toisen luokan ongelma verrattuna Kreikan pieneen kansantalouteen. Kaataako Italian nykypolitiikan vallanpitäjät euron? Ei tässä kaikki. Britannian brexit uhkaa maan omaa taloutta ja heittää hiekkaa Euroopan muiden maiden orastavalle talouskasvulle. Elämä ei ole helppoa Euroopassa. Ennen oli toisin, vaikka vallitsikin kylmän sodan kausi. Elämä oli tuolloin jotenkin ennustettavissa. Tänä päivänä ei voi tietää aamulla herätessään, missä nyt palaa.
Euroopan poliitikot Saksassa, Itävallassa, Baltian maissa ja Unkarissa ovat ottaneet pakolaisvirran faktat tosiasioina ja todenneet, ettei nykyinen meno voi jatkua. Britannian brexitiin oli yhtenä suurimpana syynä Euroopan unionin leväperäinen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka. Ruotsissa perinteiset valtapuolueet kokivat nöyryyttävän takaiskun harjoittamalleen lepsulle siirtolaispolitiikalle. Ruotsalaisten mitta tuli täyteen. Kyllä kansa tietää.
Suomalaisten poliitikkojen äänensävyt ovat alkaneet myös muuttua. Kokoomuslainen sisäministeri Mykkänen on ottanut lusikan kauniisti käteensä ja todennut, ettei nykymeno voi jatkua. ”Herännäisyys” tapahtui vallan myöhään, vai onko syynä tulevat eduskuntavaalit, jotka voisivat näyttää taivaanmerkit herrapuolueelle? Herätys tulee aivan liian myöhään, sillä Suomi on Ruotsin polulla tulevien ongelmien suhteen. Meillä tulee olemaan omat ”Malmööt”, ”Gööteporit” yms., joissa autot poltetaan, puukotukset ovat arkipäivää, ja joiden tiettyihin esikaupunkiosiin ei edes poliisi uskaltaudu.
Euroopan Unionin poliitikot pitävät hätäkokouksia harva se kuukausi ongelman ratkaisemiseksi. Miten saataisiin hillittyä holtiton pakolaisvirta Eurooppaan? Jokainen meistä ymmärtää ja hyväksyy sotapakolaiset. Sodan uhreja tulee Syyriasta ja Irakista, mutta näyttää siltä, että Syyriakin saadaan vihdoin rauhoitettua Venäjän tuella. Yhdysvallat eivät tuoneet mitään ratkaisua Assadin syrjäyttämiseen.
Onko näin, että suomalaisista poliitikoista onkin tullut ”rasisteja” pakon edessä? Pakko on usein paras motivaattori, vaikka kehno sellainen. Ruotsissa edesmennyt hallitus, joka koostui punavihreästä liittoumasta, sai rökäletappion. Ruotsin sosialidemokraatit, ympäristöpuolue Vihreät sekä Vasemmistopuolue kaivoivat itselleen ansaitsemansa miinan. Sosialidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfvén, joka toimi Ruotsin pääministerinä, saa mennä, sillä hän ei kuunnellut kansan ääntä. Miten tässä pääsi näin tapahtumaan? Maltillisten (kokoomus) Kristersson koki rökäletappion kuten myös sosiaalidemokraattien Löfven. Ruotsidemokraattien Åkesson keräsi äänipotin ja nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi Ruotsin valtiopäivävaaleissa. Nämä ovat faktoja. Faktoja, jotka voivat olla jonkun mielestä valitettavia.
Mitä Ruotsi edellä sitä Suomi perässä. Vaikka tämä mantra on kulahtanut ja harmittaa eräitä tahoja, on se kuitenkin validi-ilmaisu hyvin monessa asiassa. Mantraan voitaisiin laajentaa niin, että mitä Eurooppa edellä sitä Suomi perässä. Jotkut meistä yrittävät torjua väliviiva-identiteettiään siinä kuitenkaan onnistumatta. Miten lienee ”historia toistaa itseään”- dilemman laita.
Eurooppa ja Suomi eivät ole irrallisia saarekkeita, sillä kaikki kytkeytyy kaikkeen. Talouselämä elää omaa elämäänsä, johon Suomen kansantalouden on mukauduttava, halusimmepa tai emme.
Saksan Merkelin politiikka on ongelmien edessä. Onko Merkelin lähtölaskenta jo alkanut? Hän totesi asian itse ja poistuu viisaasti. Saksalaisten suhtautuminen pakolaisiin on sattuneesta syystä traumaattinen. Nykypolitiikalla yritettäneen anoa armoa Herran edessä menneille synneille. Höveliäs suhtautuminen kielii huonosta omastatunnosta. Liekö tätä liikkeellä myös Kuusamossa?
Yksi asia tässä ihmetyttää. Liekö jäänyt uutiset katsomatta pitkältäkin ajalta, mutta tietääksemme Afrikassa ei pitäisi olla sotia käynnissä tällä hetkellä. Pientä kahnausta naapurien välillä on ollut aina, mutta että sotia? Afrikasta tulvivat pakolaisvirrat ovat näin ollen parempaa tulevaisuutta etsiviä ihmisiä. Kyseessä ovat talouspakolaiset, jotka ovat aivan muuta kuin sotapakolaiset.
Vuoden 1997 Dublinin yleissopimus on tullut tiensä päähän, jonka mukaan EU:n alueelle saapuvien pakolaisten turvapaikkahakemus käsitellään pääsääntöisesti siinä maassa, mihin hän on ensimmäisenä EU:n alueella saapunut. Kreikka ja Italia ovat joutuneet sopimuksen myötä kestämättömään tilanteeseen sijaintinsa vuoksi Afrikan eturintamassa.
Pakolaiset pitäisi lisäksi jakaa tasaisesti jäsenmaiden välillä, mutta sekään sopimus ei ole pitänyt. Unkari, Puola ja Itävalta ovat kieltäytyneet vastaanottamasta osuuttaan sopimuksesta. Tšekki, Bulgaria, Kroatia ja Slovakia ovat ottaneet vain murto-osan niille jyvitetystä määrästä. Vuonna 2015 Eurooppaan tuli 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa.
Euroopan Unioni on kyvytön ratkaisemaan nykyistä pakolaisongelmaa. Ratkaisun viipyminen johtaa pakon edessä yhä nationalistisempaan politiikkaan. Saksan (Seehofer), Itävallan (Kickl) ja Italian (Salvini) sisäministerit haluavat mm. vahvistaa EU:n ulkorajoja ja perustaa turvapaikkahakijoiden maihinnousukeskuksia mantereen ulkopuolelle esimerkiksi Afrikkaan Egyptiin ja Libyaan. Tietääksemme myös suomalaiset huippupoliitikot kannattavat tätä ratkaisua (keskitysleirit).
Saksan sisäministeri Horst Seehofer mitta lienee tullut täyteen Saksan löperön pakolaispolitiikan vuoksi. Saksan hallitus on sekavassa tilassa maahanmuuttopolitiikan vuoksi. Jos poliitikot ovat tulleet kriittiseksi sitä ovat myös saksalaiset. Kansalaisten rauha on järkkynyt Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa ja myös Suomessa (Turku). Nämä ovat faktoja eikä mielipiteitä.
Faktat ovat faktoja ja niistä pitää puhua oikeilla termeillä. Faktojen kieltäminen on pään pistämistä pensaaseen. Kaikenlainen hurskastelu kristinopin varjolla on tekopyhää ja opin bulimaniaa. On se vaan kumma juttu, että suomalaiset poliitikot ovat alkaneet puhua asioista oikeilla nimikkeillään ja tunnustaa tosiasiat. Rasistien määrä räjähti kokoomuksessa, keskustapuolueessa ja osittain demareissakin. Vai onko kyseessä taktinen veto ennen eduskuntavaaleja?
Baabelin mäen oligarkit ovat usein osuneet ennusteissaan oikeaan, vaikka joku älykkö syyttikin heitä jälkiviisaiksi kulahtaneen mantran sanoin.