Jo on koskettanut
suvituuli,
virkistänyt kaste
koivut vaaleanvihreään.
Kuin prinssi Aurinko
prinsessaansa Maata
tulisesti suudellut.
Loiste välkkyy laineilla
leikitellen hyppelehtii.
Rannan suuntaan ajaa
suvituuli hiljaa
aallot hopeapäiset,
rikki penkereeseen
pärskähtävät
tai sannalle
vaimeten lipuvat.
Jäänsä Torankijärvi
on itseensä sulanut.
Tasaisen tyynenä
asettunut paikoilleen
lokkien kirskutella,
joutsenten laskeutua
torviaan toitotella.
Ihmisille kokemuksia
muisteltavaksi,
Entisten nuorten
Luonnonlahja.
Myöhemmin kysyt:
Muistatko,kun oli Se
armas helluntai?
