Vuodet vierii ja sinkkunaoloaika pitenee. Helluntaikin näyttää lähenevän ja yhtä ”ankea” siitä tullenee taas. Ei heilaa ei. Laiha lohtu on muunneltu sanonta: ”jos ei heilaa helluntaina, niin saapahan tehdä mitä haluaa”. Muutaman vuoden tässä Kuusamon ja Koillismaan sinkkumarkkinoita katseltuani olen jo päätynyt ajatukseen, että elämänkumppania en usko paikallisilta markkinoilta löytyvän.
Vaatimusten tai olkoot nätimmin odotusten lista ei ole pitkä: tavallinen, keskustelutaitoinen oman ikäluokan mies, jolle viikonloppu ilman viinaa ei kaada maailmaa. Kohtuullisia odotuksia vai ei? Olen itsekin kuvauksen mukainen enkä edes mikään susiruma. Elämänkumppanin löytäminen tuntuu olevan näillä kairoilla silti kiven alla.
Aikuisiällä uusiin ihmisiin tutustuminen on vaikeampaa kuin nuorempana. Tai en tiedä onko se sen vaikeampaa, koska sosiaaliset taidot ovat lisääntyneet iän myötä. Ehkä ilmassa kuitenkin on erilaista jännitettä kuin nuorempana. Ihmissuhteiden osalta minun ikäiseni sinkut ovat hyvinkin kierrätyskamaa itse kukainenkin. Se, miten on aikaisemmissa suhteissa tullut kohdelluksi vaikuttaa myös siihen, miten uskaltaa heittäytyä uusien ihmisten tutustumiseen.
Niin, että mitenkä sitä elämänkumppania on sitten metsästetty? Alkajaisiksi ihan perinteisesti kuppiloissa. Viime syksyn kuppiloiden alasajot olivat surullista seurattavaa, missä täällä voisi enää soidinmenoja harrastaa? Onneksi saatiin uusiakin seiniä tilalle. Yllättävää ja surullista on ollut seurata miten paljon parisuhteessa elävät henkilöt pettävät puolisoitaan yksin liikkeellä ollessaan.
Kuppilakohtaamisissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Hyviä ne, että yksien seinien sisällä on kaikenlaista väkeä kohdattavana. Tiivis tunnelma altistaa kontakteihin ja keskusteluihin. Huonona yleensä tulee liiallinen humala. Sinkkumiehet (ja -naisetkin), perseet vetämällä saatte varmasti lähtemättömiä vaikutuksia tehtyä. Huonolla tavalla kylläkin.
Erilaiset deittisovellukset ovat mahdollistaneet uusia ihmissuhteita etsiville myös sukulaisgeenejä kaukaisempaa tarjontaa. Irtosuhteita hakevalle kyseessä on aarreaitta, päivänvalon kestävää suhdetta etsivä joutuu tekemään enemmän töitä. Hankaluutena deittisovelluksissa tulee se, että todellisia kohtaamisia näillä korkeuksilla voi olla todella vähän. Etäisyydet tekevät temppunsa, vaikka juttukaveri vaikuttaisi kuinka mukavalta.
Näillä sovellusmarkkinoilla pärjäävät parhaiten mielestäni ne, ketkä osaavat ja uskaltavat kirjoittaa. Toki kuvillakin merkityksensä yhteyden syntymiseen. Naisten kuvista en tiedä, mutta mikäli miehet haluatte tehdä vaikutusta, niin jättäkää juopottelukuvat lataamatta. Lisäksi enemmän kiinnostaa miltä näyttää itse mies kuin hänen moottorikelkkansa tai suurin kalasaaliinsa.
Kuusamon asukasluku vähenee vähenemistään. Tärkeitä vetovoimatekijöitä ovat työ, koulutus ja omasta mielestäni myös elämänkumppanin löytyminen. Liikaa on peräkammareiden poikia ja tyttöjä, joille yksin eläminen on raastavaa.
Työ tuo toimeentulon pöytään, mutta jos peiton alla on yksinäistä, ei se mieltä kohenna. Sosiaaliset suhteet voivat muutoin olla kunnossa, silti kaverilliset halaukset eivät ole riittäviä täyttämään läheisyyden kaipuuta. Perustarve jää vaille täyttymystä.
Kesä on iloista kohtaamisten aikaa. Niin se vaan pitää laittaa itselläkin korkoa kannan alle ja helmat heilumaan tuulessa. Kesätansseihin kannustan kaikkia sinkkuja, oli tanssitaitoa tahi ei. Kotoa kukaan ei tule hakemaan, se on saletti. Puetaan pilkettä silmäkulmiin aina kun ulko-ovi painetaan kiinni.
Flirtti on elämän suola, siitä ei kolesteroolit kohoa. Ja järkeviä iskurepliikkejäkin voi pohtia etkoilla kavereiden kanssa. Vakka kantensa valitsee, heinäsuovastakin.
