Lukijalta

Lu­ki­jal­ta: Hoi­va-ala on haas­tei­den edessä - pelkkä kut­su­mus ei enää riitä

Hoiva-ala on monien haasteiden edessä niin Kuusamossa kuin koko Suomessa. Työntekijöitä on vaikea saada, eikä alan koulutus kiinnosta. Syitä tähän on monia. Palkkataso on alhainen, työ on haastavaa ja johtamisessa on kehittämisen varaa.

Hoitotyötä on pidetty kutsumusammattina. Valitettavasti tätä kutsumusta ja työntekijöiden kiltteyttä on surutta käytetty hyväksi vuosikymmenet, tämän ovat osoittaneet mm. työtaistelutoimenpiteinä käytetyt ylityö- ja vuoronvaihtokiellot. Jos hoiva-ala on kaaoksessa sen vuoksi, että työntekijät tekevät normaalin työaikansa, on jossain pahasti vikaa.

Työnantajat luottavat siihen, että vähemmällä työntekijämäärälläkin pärjätään, koska kiltti ja tunnollinen hoitajahan ei jätä työkaveria pulaan silloin, kun on sairaspoissaoloja tms. poikkeustilanteita. Jatketaan työpäivää, tehdään tuplavuoroja, tullaan vapaalta töihin… tämä sama ilmiö on nähtävissä niin kuntatyönantajilla kuin yksityisillä palveluntuottajillakin. Tämän maan hoivatyö pyörii hoitajien hyväntahtoisuuden varassa.

Kun tähän lisätään puutteet johtamisessa, soppa on valmis. Kuka uskaltaa kieltäytyä ylitöistä, jos esimies antaa ymmärtää, että jatkuva venyminen kuuluu toimenkuvaan? Erityisesti määräaikaisilla sopimuksilla työssäolevat ja keikkatyötä tekevät harvoin uskaltavat kyseenalaistaa totutut toimintatavat, vaikka ne olisivat kuinka pielessä. Pelko työn menettämisestä voi estää epäkohtiin puuttumisen.

Hoivatyössä tarvitaan siis johtamisosaamista. Kyse on ihmisten ja osaamisen johtamisesta, ja se on vaativaa työtä. Onneksi meillä on Kuusamossakin esimerkkejä erittäin hyvin johdetuista yksiköistä, mutta valitettavasti myös niitä toisenlaisia esimerkkejä löytyy. Onko niin, että esimiehet vieraantuvat käytännön työstä, eivätkä siksi näe niitä asioita, jotka ovat arjessa haasteina? ”Rivityöntekijät” näkevät asiat monesti kovin toisin, kuin esimiehet – ja toki asioita onkin katsottava monesta suunnasta. Ongelmia syntyy silloin, kun näistä eri näkökulmista ei muodostu yhtenäistä näkemystä.

Tiimien itseohjautuvuudesta on puhuttu paljon. Mm. Helsingin kaupunki on kokeillut itseohjautuvia tiimejä hoitotyössä ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Tällaista rohkeutta kokeilla uusia, erilaisia työn johtamisen tapoja olisi aiheellista kokeilla muuallakin, miksei myös Kuusamossa? Työntekijän mahdollisuus vaikuttaa työhönsä on keskeistä työssä viihtymiselle. Työssään viihtyvät työntekijät ovat puolestaan parasta mahdollista mainosta alan työtä harkitseville.

Pelkkä kutsumus ei siis enää riitä, vaan niin palkkauksen, työolosuhteiden kuin johtamisenkin tulee olla kunnossa – näin saadaan alalle osaavaa, motivoitunutta henkilöstöä. Vain hyvinvoivat työntekijät tuottavat palvelua, joka tuo todellista hyvinvointia myös asiakkaille.

Helena Karjalainen Vihreät,sitKaupunginvaltuutettu Kasvatus-ja sivistyslautakunnan jäsen