Täyssinän rauhan (1595) jälkeen Kainuun ja Koillismaan itäosia alettiin asuttamaan vilkkaasti. Ihmiset suuntasivat sinne Savosta ja Oulunjoen sekä Iijoen suistoilta. Nämä seudut nähtiin kai turvallisempana asuinpaikkana.
Yksi näistä muuttajista oli 1600-luvun lopulla Horsmanvaaran ensimmäinen asukas Simo Simonpoika Halonen, (synt. 1682, Paltamo). Hän avioitui ensin Anna Siiran kanssa, mutta se liitto ei johtanut suvun jatkamiseen.
Simo Simonpoika Halosen toinen avioliitto Elin Kerättären kanssa (synt. 1712), toi perheeseen tyttären Gatariinan (syntynyt 1738). Tämän avioliitto Phål Mannisen kanssa toi useamman lapsen, mutta lapset kuolivat pieninä eikä suku jatkunut sieltä.
Kun Simo oli jo 71-vuotias, hänelle ja Elinille syntyi vielä Olof-poika. Kun Simo kuoli seuraavana vuonna, jäi 40-vuotias äiti kahden lapsen kanssa Horsmanvaaralle. Äidin oli haettava turvaa Metsä-Mannisen talosta Vanhanlammen rannalta. Siellä lapset varttuivat aikuisiksi.
Olof avioitui suomussalmelaisen Anna Britta Kinnusen kanssa vuonna 1776. Heidän asuinpaikkansa vaihtui usein. He asuivat Korpisella, Puhoksella, Kuressa ja Tyrämäellä. Lopulta he muuttivat Horsmanvaaralle, jossa Olof oli syntynyt.
Horsmanvaaralla heidän perheeseen syntyi vuonna 1786 kuudes lapsi, poika joka sai nimekseen Simo. Samassa yhteydessä Olofin perhe otti käyttöön sukunimen Horsma.
Heidän vanhin poikansa Elias muutti Pudasjärven Kollajanniemelle Takkisen taloon, josta löytyi emännäksi Maria-neito. Heidän jälkikasvuaan siirtyi Pohjois-Taivalkoskelle Inkeen Kantoniemeen.
Mainittakoon, että Britta Horsma Halonen, on Jokijärven Väisästen isoäiti ja sisar Beata Horsma Halonen Kuusamon Kuolion kylän Pätsien isoäiti. Beata oli aviossa Johan Johaninpoika Pätsin kanssa.
Horsmanvaaralla v.1786 syntynyt Simo isännöi Horsman taloutta yhdessä vaimonsa Annan (o.s. Räisänen) kanssa.
Heidän pojistaan Simo asteli setänsä Eliaksen jalanjäljillä Pudasjärven Kollajanniemeen ja avioitui Takkisen talon tyttären kanssa, kuten Elias oli aikanaan tehnyt. Siellä hän rakensi uuden talon perheelleen Kollajanniemeen. Hän otti sukunimekseen tuolloin Niemitalo.
Lisäksi mainittakoon, että Horsmasta on 1800-luvun puolivälin tienoilla haettu emännät muun muassa Daniel Vanhalalle, Heikki Väärälle ja Sakari Taivalkoskelle.
Oulun ja Kemin välistä rautatietä rakennettiin 1800-luvun lopulla. Heikki Horsma oli tuolloin toisessa avioliitossa, kun hän muutti Kemiin perheineen. Hänen tytöistään Taivalkoskelle palannut Maria avioitui kauppias Paavo Nyytäjän kanssa. Anna-tytär puolestaan avioitui Aukusti Iinatin kanssa ja jäi asumaan Pudasjärven Iinattijärvelle.
Heikki Horsman lapsia muutti 1800-luvun lopulla Amerikan Minnesotaan. Tänä päivänäkin amerikkalaisissa postilaatikoissa näkyy Horsma-nimi.
Tässä lyhyesti pieni katsaus siitä, mihin Horsmanvaaralta on lähdetty.
Lisää sukutietoutta ja muita horsmalaisia tarinoita kuullaan sukutapaamisessa 28. heinäkuuta 2018. Horsman suku kokoontuu ensimmäistä kertaa Taivakosken seurakunnan leirikeskuksessa Jokijärvellä 28.7.2018. Lisätietoja ja ilmoittautumiset sukutapaamiseen 30.6.2018 mennessä alla oleviin yhteystietoihin: Tuomo Horsma 040 5887065, tuomo.horsma@gmail.com ja Anna-Leena Vääräniemi 0400 100019, annaleena54@luukku.com