Viimeisen jääkauden jälkeen (11.600 vuotta) aika oli lämpötilojen suhteen hyvin seesteistä aikaa. Keski-ajan lämpimän ilmastovaiheen jälkeen ilmasto alkoi viiletä niin, että 1400 - 1600 -luvuille osuvaa aikaa kutsutaan pienoisjääkaudeksi. Englannissa muun muassa Thames oli talvisin lähes metrisen jään peitossa. 1500-luvulta nykyaikaan on ollut joitakin kylmiä jaksoja, esimerkiksi 1864-1867 -vuosina koettu kylmä ajanjakso koetteli myös Suomea niin, että koettiin ankaraa ruokapulaa. Omasta takaa ei saatu viljaa ollenkaan (nälänhätä). Pettua taikinaan.
Olen seuraillut maapallon ilmaston historiaa, niin siinä poikkeuksetta lämpimien kausien aikana maapallolla on voitu hyvin. Mutta jos useammat jääkaudet tulevat lyhyellä sykleillä, niin maapallon eliöstö on saattanut joutua tiukoille ja moni eloperäinen saattanut hävitä kokonaan mm. dinosaurukset saattoivat olla kylmien kausien uhreja. Hävisivät noin 200 miljoonaa vuotta sitten maapallolta kokonaan. En löytänyt nopeita muutoksia. 15.000 vuotta sitten oli nopein muutos ilman lämpötilassa ja sekin muutos tapahtui ilman viilenemisen suuntaan.
Ilmaston lämpötilojen muutokset tapahtuvat sykleittäin, eikä niitä voi varmuudella tietää etukäteen. Syklien välit aikajanalla voivat olla sadoista vuosista vuosituhansiin. Tästä esimerkkinä Sodankylän tutkimusasema. Asema on ollut tutkimuskäytössä noin 110 vuotta. Siellä lämpötila mitataan päivittäin. Tämän 110 -vuostisen mittaushistorian aikana ilma on viilentynyt 0,2 C-astetta. Ei ilmaston lämpenemisestä merkkiäkään.
Merellisiä alueita maapallolla on 71 prosenttia ja mantereisia alueita 29 prosenttia. Meret pitävät maapallon ilmaston lämpötason pitkällä aikajänteellä melko tasiasena. Suurimmat muutokset ilman lämpötilassa tapahtuvat isojen tulivuorten purkautuessa. Seuraukset ilmakehään ovat nopeita. Ilmaan tulee suunnattomat määrät laavaa, tuhkaa, pienhiukkasia sekä kaasuja. Niiden poistuminen ilmakehästä vie vuosikausia ja aiheuttaa ilmaston viilenemisen. Suurin tunnettu tulivuoren purkaus tapahtui Tempora / Alaska vuonna 1815. Kuolleiden määräksi arvioitiin noin 92.000 henkeä. Vuonna 1816 kesää ei ollut ollenkaan. Nava Rupta / Alaska vuonna 1912. Tämän tulivuoren purkaus oli lähes yhtä tuhoisa.
Auringon säteily tuo maapallon energiantarpeesta 51 prosentia, joka jää maapallolle. 49 prosenttia säteistä heijastuu takaisin ilmakehään ja ulkoavaruuteen. Maapallo on meille tarpeeksi lähellä ja tarpeeksi kaukana tarjoten erinomaiset elämisen mahdollisuudet.
Ilma jota hengitämme sisältää 78,1 prosenttia typpeä ja 20,9 prosenttia happea ja yhden prosentin kaikkia muita kaasuja yhteensä, sisältäen myös hiilidioksidin, jota siinä prosentissa on 0,384 ppm eli prosentin tuhannesosia. Sitä en tiedä mihin tämä hiilidioksidin ns. vaarallisuus ilma-massan seassa perustuu. Määrätyt tahot pelottelevat, että nämä prosentin tuhannesosat saattavat aiheuttaa jopa maailmanlopun. Uskonsa kullakin.
Tuntuu ihmeelliseltä, että Suomenkin pitäisi lähteä lähes rajattomasti uhraamaan euroja ilmaston lämpenemisen estämiseen. Meitä on täällä pohjan perukoilla erittäin pieni määrä verratessa maapallon ihmismassojen määriin. Promillekin pitäisi hajoittaa kappaleiksi, että saadaan jokin lukema näistä suomalaisista. En usko, että Suomelta löytyy ja on varaa lähteä euroja laittamaan siihen kolehtihaaviin, jolla kerätään miljardit lähes uskon varaan peruatuvaan maapallon ilmaston korjaamiseen. Mihinköhän kolehtihaavit kipataan?
Maapallolla on lämpimiä kausia ja myös jääkausia.