Mitäpä se minun hyvejää äänestää – tällainen ajatus saattaa käydä mielessä, jos on seurannut yli vuosikymmenen kestänyttä poliitikkojen Sote-rämpimistä ja viime aikaista vanhustenhoiva-, maahanmuutto- ja ilmastonmuutoskeskustelua.
Kyllä se kuitenkin hyvejää. Monia arkielämäämme vaikuttaneita, isoja päätöksiä on tehty juuri yhden tai ihan muutaman äänen erolla niin Koillismaan, Suomen kuin maailman historiassa. Valitsemamme edustajat ovat vieneet päätöksillään kotiseutuamme ja Suomea siihen suuntaan missä nyt olemme. Saamme elää Suomessa, joka on maailman vauraimpia, turvallisimpia ja onnellisimpia maita, millä mittarilla tahansa mitattuna.
Sillä on ollut väliä, ketä suomalaiset ovat äänestäneet, ja ketä sinäkin olet äänestänyt. Reilut 100 vuotta sitten, yli 90 prosentilla suomalaisista ei ollut äänioikeutta. Äänioikeus oli tuolloin sidottu varallisuuteen ja se oli vain harvalla. Suomen valtiopäivät päättivät vuonna 1906, että äänioikeus on yleinen ja koskee myös naisia.
Omaan elämääni ja elinympäristööni suoraan vaikuttaneita lakeja, joita kansan äänestämät edustajat ovat päättäneet ovat lisäksi mm. seuraavat: 1921 oppivelvollisuuslaki. 1937 laki äitiysavustuksesta. 1943 kouluruokailu maksuttomaksi. 1948 säädettiin laki lapsilisistä. 1987 koskiensuojelulaki: mm. Kuusamon kosket suojeltiin voimalaitosrakentamiselta. 1997 korkeakoulututkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta. 1994 laki opintotuesta. 1999 uudistettu perustuslaki: turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Eduskuntavaaleissa ehdokasta valitessani, tärkeää minulle on, että ehdokkaan arvopohja, eli käsitys elämästä ja kaikkien ihmisten oikeudesta ihmisarvoiseen elämään vastaa omaani. Jos et vielä ole varma siitä, ketä äänestää, soita vaikka suoraan harkitsemallesi ehdokkaalle ja kysy hänen kantaansa sinulle tärkeistä asioista.
Jos et löydä juuri sopivaa ehdokasta, voit antaa äänesi sinulle läheiselle puolueelle, vaikka sen nuorelle ehdokkaalle tai naiselle. Äänestäminen on myös teko muiden puolesta: pienten lasten, ja niiden sairaiden tai vanhojen ihmisten, jotka eivät pysty enää äänestämään.
Suomi on niitä vähemmistöön kuuluvia maita maailmassa, joissa on mahdollisuus täysin vapaasti äänestää. Voin luottaa siihen, että ääneni lasketaan, vaalisalaisuuteni säilyy, ja että vaalitulos myös vaikuttaa politiikkaan, säädettäviin lakeihin ja julkiseen rahan jakoon, eli siis arkiseen elämäämme. Meitä edeltävät sukupolvet ovat tehneet suuria uhrauksia sotien aikana vapaan suomalaisen yhteiskunnan puolesta.
Olemme saaneet vuosikymmenten rauhan ajan valita vaaleilla kansanedustajat ja rakentaa yhteiskuntaa yhdessä päätettyyn suuntaan. Muutos on mahdollista, niin hyvään kuin huonoon suuntaan. Siksi kannattaa äänestää, sitä ehdokasta, joka tuntee sinun arkeasi, elinympäristöäsi ja jakaa tärkeimmät arvosi. Näissäkin vaaleissa, tarvitsen nenäliinaa silmieni kuivaamiseen äänestyskopissa. Niin kiitollinen olen mahdollisuudesta äänestää vapaasti arvojeni mukaan.