Kylätoimikunnasta kyläseuraksi
Maaseutujen kylätoimikunnat perustettiin tuomaan haja-asutusalueilla asuvien ihmisten toiveita ja tarpeita kunnan päättäjien tietoisuuteen. Ensimmäinen laaja kylätoimikunta perustettiin Jokijärvelle jo vuonna 1978. Jokijärven kylätoimikunta lohkaistiin omaksi pienemmäksi kokonaisuudekseen 18.4.1991 pidetyssä kokouksessa. Vanhan sinikantisen vihon kokousmuistiinpanoista käy ilmi, että kyläläiset ovat ahkeroineet monien tärkeitten asioiden parissa, kuten jätehuolto, vesihuolto, yleinen siisteys, liikenteen turvallisuus, kulttuuri ja kyläläisten virkistysmahdollisuudet. Huoli Jokijärven koulun lakkauttamisesta sai kyläläiset tarttumaan kynään ja tekemään vetoomuksen kyläkoulun säilyttämiseksi. Kyläläisten ponnisteluista huolimatta Jokijärven koulu lakkautettiin vuonna 1998 kunnan säästösyistä. Koulun irtaimisto siirrettiin koululaisten mukana muille kouluille, mutta koulu sai jäädä kyläläisten käyttöön.
Syksyllä 19.4.1998 yhdistettiin Jokijärven kylätoimikunta ja Päävaaran maamiesseura, joista muodostettiin Jokijärven kyläseura ry. Kyläseuran tarkoituksena oli koota maatila- ja maaseutuyrittäjät sekä muut maaseutuhenkiset ihmiset yhteistoimintaan kylä- ja asuinyhteisönsä hyväksi, jäsentensä aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja heidän ammattitietojensa ja -taitojensa kehittämiseksi. Vuonna 2015 Jokijärven kyläseura lunasti koulun kunnalta ja heti seuraavana vuonna huhtikuun lumilla alkoi kylätalon ulkoremontti. Kyläseura sai investointitukea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 Koillismaan Leaderin kautta.
Jo kyläseuran toiminnan alussa on kylän toimintaa kehitetty systemaattisesti. Rahoitusapua on saatu niin Taivalkosken kunnalta, ympäristökeskukselta kuin erilaisten hankerahoittajien kautta. Talkootoimintaa on tarvittu valtavasti kattamaan omarahoitusosuutta. Hankkeitten avulla on saatu Jokijärven kylämaisema siihen kuntoon, millaisena Kalle Päätalo on tuonut sen lukevan kansan tietoisuuteen.
Jokijärven Perinnearkku-hankkeessa aloitettiin kulttuurin ja perinteen tallentamistyö. Hankkeen lopputiedotteessa sanotaan: ” Heräsi huoli. Tieto katoaa, jos emme ryhdy toimeen. Jaammeko Suomen tunnetuimman kylän elämänvaiheita matkailijoille ja toivotamme heidät tervetulleiksi kyläämme? Löytyisikö palvelemisesta työpaikkoja?”
Vuonna 2002 käynnistettiin hanke ”Pääkalle-Kotiselkosen jälleenrakentajana”. Hanke oli EMOTR -rahoitteinen Myötäle ry:n kautta ja myös Taivalkosken kunta ja yksityisiä rahoittajia oli mukana. Lisäksi varoja kerättiin lahjoituksilla.
Päätarkoituksena oli saada kylälle toimiva kulttuurimatkailupaketti. Hankkeen aikana oli yhteistyökumppanina Metsähallituksen Villi Pohjola, jonka kanssa paketteja suunniteltiin. Tämän hankkeen aikana tehtiin talkoilla katto vuonna 1999 rakennettuun PÖLKKY-teatteriin, sekä rakennettiin teatterin yhteyteen kioskirakennus. Hankkeeseen kuuluivat myös näytelmät ”Sateenkaari pakenee” v. 2002, sekä vuonna 2003 ”Kotiselkonen rakentaa”. Hankkeen aikana kootun tutkimusaineiston pohjalta koottiin kylätalolle kesänäyttelyt vuosina 2002 ja 2003.
Tunnustuksia kyläseuran toiminnalle
Pohjois-Pohjanmaan kylät ry valitsee vuosittain Pohjois-Pohjanmaan alueelta vuoden kylän. Jokijärven kyläseuran osalle tämä kunnia lankesi vuonna 2005. Lautakunta perusteli valintaa mm. seuraavasti: ” Jokijärvi on pienehkö kylä, joka on määrätietoisesti rakentanut itselleen kulttuurikylän imagon ja käyttänyt omaa perinnettä siinä hyväkseen.” Jokijärven kyläseura sai Antin päivänä 30.11.2006 Koillismaan paikallislehdistön Antti-patsaan tunnustuksena kulttuurin ja lehdistön eteen tehdystä työstä.
Oma lehti ja oma näytelmäryhmä
Ensimmäinen ilmaisjakelulehti, Jokijärven Avviisi, tehtiin talkootyönä ja julkaistiin kymmenentuhannen kappaleen painoksena jo vuonna 1988. Lehden nykyinen painosmäärä on 20 000 kpl ja lehti on nelivärinen. Lehteen on kerätty historiatietoa vielä elossa olevilta kyläläisiltä ja tallennettu kunkin vuoden tärkeimpiä tapahtumia kyläseuran alueella. Jokijärvelle perustettiin oma näytelmäryhmä vuonna 2009. Teatterin johtajaksi kutsuttiin Elsa Ruokangas. Ensimmäisen näytelmän käsikirjoituksen Jokijärven näytelmäryhmälle teki Jokijärven oma kirjailija, Veikko Räisänen. Vuonna 2010 esitettiin näytelmä ”Kultaa Jokijärveltä” kantaesityksenä.
Musiikki ja musikaaliset ihmiset ovat mahdollistaneet erilaisen kesäteatterin tuottamisen Jokijärven Pölkky-teatterille. Vuonna 2013 tehtiin tangomusikaali ”Satumaa”. Vuonna 2015 Olavi Virran syntymästä oli kulunut 100 vuotta, ja sen kunniaksi esitettiin musiikkipainotteinen näytelmä ”Olavi Virta 100 vuotta”. Vuonna 2016 Pölkky-tatterilla laulu raikui jälleen. Vuorossa oli vanha suomalainen laulunäytelmä, ”Kaunis Veera”. Vaikka Olavi Virran elämästä kertovasta näytelmästä on vain kolme vuotta, haluttiin hänet nostaa vielä kerran esille tällä kertaa hänen upeaa musiikkiaan korostaen. Tänä kesänä valmistui Pölkky-teatterin lavalle näyttävä musikaali. Olavi Virta -musikaalissa laulavat Jokijärven miehet ja naiset ja musikaalissa soittaa paikallisista muusikoista koottu live-orkesteri. Välillä ovat näytelmät olleet ilman musiikkia, mutta joka kerta on pyritty tuottamaan yleisölle nautittava elämys.
Kesänäyttelyn järjestäminen Jokijärvellä on ollut osa Perinnearkku-hankkeen pysyviä tavoitteita. Näyttelyjen kokoamisesta ovat vastanneet aluksi 4H yhdistys Raija Karjalaisen johdolla ja myöhemmin kyläseuran työryhmät Salme Koskelon kokoamina. Näyttelyissä on ollut esillä kotiselkosen rakentamista, Jokijärven historiaa sekä Isokummun kenttärata. Tänä kesänä sukelletaan lapsuuteen ”Armas aika lapsuuden ” näyttelyssä.
Pöllinparkkuukisat Kalle Päätalon kunniaksi
Idea Pöllinparkkuukisoihin lähti elomarkkinoilta, missä esiteltiin vanhaa pöllinparkkuutaitoa. Koska Kalle Päätalo oli aikoinaan parkkuulanssien kuningas, haluttiin kilpailulla myös kunnioittaa kirjailijan muistoa. Aluksi järjestettiin SM-kisat ja kun innostusta tuntui riittävän, ne laajennettiin MM-tasolle. MM-kisat saatiin rekisteröidyksi marraskuussa v. 2010. Kilpailun toteuttamisen mahdollistivat uskolliset yhteistyökumppanit: Taivalkosken kunta, Pölkky Oy, OSAO Taivalkosken yksikkö, Metsähallitus sekä monet yritykset, jotka eri tavoin antoivat sponsorointitukea. Kisoja on järjestetty vuoteen 2017 asti.
Museoluokka ja kirjasto
Kylätalon yläkerrassa sijaitsevaan entisen veistoluokan puolikkaaseen on koottu museoluokka, missä on kattava kokoelma vanhoja opetustauluja, karttoja, kirjoja soittimia, sekä muuta kouluesineistöä. Esineistö on koottu Taivalkosken lopetetuilta kyläkouluilta. Kun Taivalkosken kirjaston kirjastoauto lopetti palvelunsa, virisi ajatus, että kylätalolle koottaisiin oma kirjojen lainauspiste kirjoista, joita kukin voisi tuoda luettaviksi. Kirjastolle löytyi tilat pienellä remontilla kylätalon alakerrasta. Talkoolaisten voimin asennettiin hyllyt, jotka nekin löytyivät kirjastolta ja kiipeiltiin saadut kirjat siististi hyllyilleen. Kirjastoon on saatu lukuisia lahjoituksia yksityisiltä henkilöiltä.
Elävä kylä houkuttelee
Jokijärven kyläseura teki kyläkyselyn vuonna 2012. Kyläseuran tärkeimmäksi tehtäväksi koettiin tilojen tarjoaminen harrastuksille sekä paikallisen kulttuurin vaaliminen. Tärkeäksi koettiin myös kyläseuran toimiminen kyläläisten edunvalvojana. Moni toivoi kyläseuran järjestävän erilaisia juhlia ja tapahtumia. Vastaajien mielestä on erittäin tärkeää, että kyläseura on myönteisesti esillä julkisuudessa. Jokijärven kyläseura, niin kuin mikään muukaan seura, ei pystyisi toimimaan ilman talkoolaisten antamaa työpanosta. Toisaalta talkoilu kannustaa toimintaan koko yhteisön parhaaksi. Talkootyön periaate on, että kukin saa tehdä, mitä kokee parhaiten osaavansa, eikä talkootyö saa olla kenellekään rasite. Haasteita riittää, mutta elävä kylä houkuttelee myös uusia asukkaita.
Jokijärven kyläseura juhlii toimintaansa työn merkeissä ja toivottaa kaikki tervetulleiksi juhlavuoden teatteriesitykseen, Olavi Virta musikaaliin!
