Kaksi viikkoa sitten hallituspuolueiden eduskuntaryhmät hyväksyivät yksimielisesti valinnanvapauslakiluonnoksen lähettämisen lausunnoille. Tällä viikolla lausuntopyynnöt ”kolahtavat” lausujien postilaatikoihin, muun muassa kunnille. Lausuntokierroksen jälkeen ensi vuoden touko-kesäkuussa eduskunta pääsee käsittelemään koko sote-uudistuksen lakipakettia.
Kysymyksessä on maamme hallintohistorian suurimpia uudistuksia. Ei siis ihme, että sitä on yritetty tehdä kymmenkunta vuotta. Ja on myös hyvä, että siitä puhutaan ja kirjoitetaan paljon. On harmi, että asiasta liikkuu myös paljon perättömiä väitteitä ja luulopuheita.
Eniten viime aikoina keskustelua on käyty asiakkaan valinnanvapaudesta. Tämä on ymmärrettävää, sillä valinnanvapaus on uudistuksen eniten muutosta aiheuttava elementti. Tällöin asiaa tarkastellaan usein tosin hallinnon näkökulmasta. Olisi syytä avata myös asiakasnäkökulmaa. Onko valinnanvapaus hyvästä vai pahasta ihmisille? Ihmisethän haluavat valinnanvapautta. Uudistuksessa on tärkeätä vahvistaa asiakkaiden valintamahdollisuuksia.
Valinnanvapauden elementteinä ovat sote-keskus, suunhoidon yksikkö, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti.
Esityksen mukaan kuntalaiset pääsevät valitsemaan oman sote-keskuksen (ns. oven) vuonna 2021. Sote-keskusta voi vaihtaa kuuden kuukauden kuluttua, jos ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun.
Valinnanvapauden tavoitteena on tehdä palveluista sujuvampia ja paremmin saavutettavia. Valinnanvapaudella turvataan peruspalvelut ja vahvistetaan lähipalveluita. Palveluntuottajien välinen laatuvetoinen kilpailu on asiakkaan näkökulmasta vain myönteinen asia. Saadaan laadukkaampia, sujuvampia hoitoketjuja.
Henkilökohtaisen budjetin avulla asiakkaan hoitoketjusta tulee sujuva. Hoitoketjuissa huomioidaan ihmisen palvelu- ja hoitotarpeet. Asiakas valitsee sitten tuottajat.
Asiakasseteli mahdollistaa suoran valinnan palveluissa asiakkaalle aidon valinnan paikan siitä, kuka tuottaa hänelle kyseisen palvelun. Laatu ratkaisee.
Maamme on alueeltaan suuri ja väestö ikääntyy. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve tulee kasvamaan lähivuosina merkittävästi. Nykyisin on hoidonsaannin kannalta merkitystä sillä. missä päin ihminen asuu. Valinnanvapaus tulee tulevaisuudessa turvaamaan palveluiden saatavuuden ja henkilökohtaisten hoitopolkujen toimivuuden.
Liikkuvien palvelujen, etäpalvelujen sekä digitaalisten palvelumuotojen kehittäminen parantavat omalta osaltaan alueellista saavutettavuutta.
Sote- palveluiden järjestäminen siirtyy uudistuksen myötä maakuntien järjestettäväksi. Maakunta vastaa tulevaisuudessa siitä, että homma toimii. Tuottajina voivat toimia niin maakunnan liikelaitos tai maakunnan yhtiö, yksityiset yritykset tai ns. kolmas sektori.
Tavoitteena on siis, että jokainen ihminen saa yksilöllistä palvelua ja hoitoa laadukkaasti oikea-aikaisesti.
Tärkeää on pitää huolta ihmisten toimintakyvystä. Tähän voidaan päästä parantamalla palvelujen saatavuutta perustasolla eli siellä, missä valinnanvapaus tulee lisääntymään. Myös ihmisten hyvinvointiin panostaminen korostuu. Tulevaisuuden kunnan yhtenä tehtäväalueena on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen.
Uudistus tehdään yhdessä!