Koillissanomat julkaisi 5.2. Aho Group Oy:n hallituksen puheenjohtajan Miia Porkkalan Kuusamon Juomasuon kaivoshaketta koskevan kirjoituksen.
Porkkalan mielestä Latitude 66 Cobaltin kaivosprojektia koskeva viestintä ”nojaa vähintäänkin kyseenalaisiin perusteisiin”. Viitteenä väitteelleen Porkkala käyttää kahta lehtiartikkelia.
GTK:n sidosryhmälehden Geofoorumin haastattelussa 25.5. yhtiön toimitusjohtaja Thomas Hoyer toteaa Kuusamon Juomasuon ja Posion Haarakummun aiempien kairaustulosten todentamat kobolttimäärät ja uskoo että jatkotutkimuksissa kyseisistä malmioita löytyy lisää mineraaleja.
Koillissanomien 21.3. julkaisemassa artikkelissa Hoyer kertaa edellisen kaivostoimijan vuonna 2014 julkaisemat kansainvälisen JORC-standardin mukaiset luvut ja kertoo että kaivoksen toiminta-aikaa on tässä vaiheessa liian aikaista arvioida.
Latitude 66 Cobalt aloitti geologisen tutkimustyön Juomasuon kaivosalueella kesällä 2018. Kaikki aiempien kaivostoimijoiden tekemä geologinen tutkimustyö alueella on tähdännyt ainoastaan alueen kultamalmin louhimiseen ja avolouhoskaivokseen.
Nyt on käynnissä systemaattinen työskentely alueen jo ennalta merkittäväksi tiedettyjen kobolttivarantojen tarkemmaksi määrittelyksi sekä maanalaiseen kaivostoiminnan suunnittelu. Vuoden 2018 kairausohjelman tulosten analysointi on käynnissä ja tulokset tullaan julkaisemaan piakkoin.
Edellä mainitun lisäksi olemme tehneet metallurgisia testejä aiempien kaivostoimijoiden alueelta kairaamille kairasydämille ja läpikäyneet aikaisemmista kairauksista saatua tietoa nykyaikaisin tutkimusmenetelmin.
Olemme kuluvan vuoden tammikuussa tehneet alueen geologiasta myös elektromagneettista tutkimusta. Kokonaiskuva Juomasuon malmiosta, sen sisältämistä mineraalivarannoista sekä taloudellisesta potentiaalista tarkentuu tieteellisen tutkimustyön edetessä.
Kohteen geologinen ja metallurginen tutkimustyö on pitkäjänteinen prosessi, työ alueella jatkuu.
Porkkala esittää tekstissään yhtiön ”liioittelevan” kaivoksen elinikää. Hän viittaa asiantuntija-arvoihin, joiden mukaan kaivoksen todellinen elinikä olisi 3 -5 vuotta. Asiantuntijoita tai arviolaskelmia Porkkala ei täsmennä.
Juomasuon malmion nyt tunnettu koko sekä uusimmat kairaustulokset antavat hyvät liiketaloudelliset lähtökohdat jatkotutkimuksiin sekä kaivoksen tekniseen suunnitteluun.
Kun alueen geologinen tutkimus ja malmion metallurgiset tutkimukset ovat edenneet riittävän pitkälle, hankkeesta tehdään kaivosalan kansainvälisten standardien mukainen kannattavuusselvitys. Selvityksessä esiintymän malmivarannot, taloudellinen kannattavuus sekä kaivoksen elinaikaodotus tarkentuvat.
Kaivoksen toiminta-aika koostuu kahdesta muuttujasta; esiintymän louhittavan malmin kokonaismäärästä ja kaivoksen vuotuisesta louhintamäärästä. Juomasuon malmion enimmäiskokoa ei vielä tunneta ja vuosittainen louhintamäärä tarkentuu teknisen suunnittelun sekä kannattavuusselvityksen myötä.
Perustuen lukuisiin keskusteluihin paikallisyhteisön sekä muiden sidosryhmien kanssa, on yhtiö päättänyt ottaa Juomasuon kaivoksen tuotantosuunnittelun lähtökohdaksi vähintään 10 vuoden toiminta-ajan.
On erinomaista, että Porkkala antaa Kaivosvastuu-verkostolle ja sen työlle arvoa. Niin teemme mekin. Parannettavaa suomalaisen kaivosteollisuuden toimintakulttuurissa on paljon ja rakentava keskustelu eri sidosryhmien välillä on erinomainen tapa ohjata alan toimintaa oikeaan suuntaan.
