Kuusamon kaupunginvaltuutettu Mika Flöjt kirjoitti Koillissanomien 22.5. julkaisemassa mielipidekirjoituksessa Juomasuon kaivoshankkeeseen ja Latitude 66 Cobalt Oy:n toimintaan liittyvistä asioista. Kirjoitus sisältää lukuisia asiavirheitä ja virheellisiä väittämiä.
Valtuutettu Flöjt kirjoittaa seuraavasti: ”Kaivosyhtiö on mediassa antanut ymmärtää, että heidän toimintansa pysyisi kaivospiirien sisässä, vaieten kaivospiirien laajennushakemuksistaan ja lisävaltaushakemuksistaan alueelle.”
Olemme ilmoittaneet tiedotteessamme sekä kaivostoimintaa valvovalle viranomaiselle Tukesille jättämässämme raportissa, että Juomasuon kaivoksen tekninen suunnittelu tapahtuu kaivospiirin sisällä. Valtuutettu Flöjt sekoittaa toisiinsa kaivostoimintaan tähtäävän teknisen suunnittelun ja geologisen tutkimustyön. Olemme kertoneet lukuisissa yhteyksissä tekevämme aktiivista geologista tutkimustyötä koko Kuusamon liuskevyöhykkeen alueella Kuusamossa, Posiolla ja Sallassa pois lukien Rukantunturin ja Riisitunturin ympärille asettamamme 10 kilometrin suojavyöhykkeet.
Olemme tiedottaneet kaikista tekemistämme varauksista ja varausalueiden pienentämisistä. Juomasuota ympäröivän alueen lupatilanteesta tiedotimme 16.5. ja Koillissanomat uutisoi asiasta 17.5. Kuusamon valtuutettuja on informoitu 16.5. asiasta sähköpostitse. Kaikki Suomen maaperää koskevat varaukset ovat esillä Tukesin verkkosivuilla. Juomasuonta ympäröivää aluetta koskevat Flöjtin mainitsemat varaukset on tehty 2012, 2014 ja 2015 alueen edellisen kaivostoimijan toimesta ja ovat olleet siitä lähtien verkossa kaikkien nähtävillä.
Valtuutettu Flöjtin väitteet yhtiön toimintatavoista eivät pidä paikkansa.
Valtuutettu Flöjt kutsuu Juomasuon malmiota kirjoituksessaan ”uraanikobolttimalmioksi”. Geologia on tieteenala, jolla on oman sääntönsä. Malmioiden nimeämisessä mainitaan ne mineraalit, jotka ovat kaupallisesti kannattavasti hyödynnettävissä. Riippuen koboltin ja kullan kulloisestakin maailmanmarkkinahinnasta, Juomasuon malmio on joko kobolttikultamalmio tai kultakobolttimalmio. Uraanin määrä malmiossa ei ole kaupallisesti hyödynnettävissä. Oulun yliopistossa geologian professorina toimineen Vesa Peuraniemen mukaan Suomessa ei ole yhtään malmiota, jota voi kutsua tieteen määritelmän mukaan kutsua uraanimalmioksi.
Valtuutettu Flöjtin väite uraanikobolttimalmiosta ei pidä paikkansa. Yhteiskunnallisen keskustelun kannalta on ongelmallista, jos keskustelijat tietoisesti luopuvat tieteen määrittelemistä käsitteistä.
Valtuutettu Flöjt kirjoittaa, että ”Juomasuon malmiossa on uraania sata kertaa enemmän kuin kultaa, joka kulta esiintyy uraanipahkuroiden sisällä”.
Latitude 66 Cobaltilla on käytössä tieto kaikesta Juomasuon esiintymään tehdystä geologisesta tutkimustyöstä, aina 80-luvulta saakka. Uusien kairaustutkimusten lisäksi olemme uudelleen analysoineet alueelta aiemmin kairattua materiaalia. Mikään tutkimusaineistossa ei viittaa valtuutettu Flöjtin esittämien väitteiden paikkansapitävyyteen.
Maapallon kuoriosan keskimääräinen uraanipitoisuus 400 kertaa suurempi kuin kultapitoisuus (www.britannica.com). Uraani on siis yleisesti merkittävästi kultaa yleisempää. Kullan korkea hinta perustuu sen harvinaisuuteen.
Uraanipitoisuus ilmaistaan usein paino-osuuden miljoonasosina (ppm by weight eli part per million by weight) toisin sanoen grammoina per tonni.
Viimeisin Juomasuon malmiosta tehty JORC-standardin varantoraportti on julkaistu vuonna 2014. Siinä arvio esiintymän sisältämästä kultapitoisuudesta on keskimäärin 4.6 grammaa per tonni ja uraanipitoisuudesta keskimäärin 80 grammaa per tonni (ppm).
Varantoraportissa on erikseen raportoitu se osa malmiosta, jonka kohdalla tieto on kairaustutkimuksilla todennettu mahdollisimman hyvin. Tuon malmion osan kultapitoisuus on 7.4 grammaa per tonni ja uraanipitoisuus 20 grammaa per tonni (ppm).
Jotta asia saa jonkinlaiset mittasuhteet mainittakoon, että ydinenergia-asetuksessa on uraanimalmiksi määritelty kivennäinen, jossa uraanin keskimääräinen pitoisuus on suurempi kuin 1 kg tonnissa eli suurempi kuin 1000 grammaa per tonni (ppm).
Jos siis halutaan verrata kullan ja uraanin määrää Juomasuolla, on malmion eniten tutkituissa osissa (JORC measured) uraania 2.7 kertaa enemmän kuin kultaa ja koko malmiossa arviolta 17 kertaa enemmän kuin kultaa. Kullan ja uraanin esiintymisessä malmiossa ei ole vahvaa korrelaatiota.
Väitteet siitä, että Juomasuon malmiossa olisi ”sata kertaa enemmän uraania kuin kultaa” tai että kulta sijaitsisi ”uraanipahkuroiden sisällä” eivät pidä paikkaansa.
Valtuutettu Flöjt kirjoittaa, että ”malminetsintä kairauksineen uraanivyöhykkeellä mm. Juomasuon uraanimalmiossa lisäävät herkästi vesiliukoisen ja myrkyllisen uraanin liukenemista pohjavesiin ja vesistöihin.” Valtuutettu Flöjt kirjoittaa myös ”Juomasuon avolouhoksesta radioaktiivisena ja raskasmetalleista saastuttavana”.
Valtuutettu Flöjt käytännössä syyttää yhtiötä ja sen toimivaa johtoa ympäristörikoksista ja työsuojelurikoksista. Väitteet ovat poikkeuksellisen rajuja.
Latitude 66 Cobalt on tehnyt Juomasuon alueella viime vuonna tutkimuksia muun muassa uraania koskien, julkaissut tutkimustulokset sekä GTK:n lausunnon tuloksia koskien. Lausunnon mukaan avolouhos ei yhtiön vuonna 2018 näytteistä teettämien laboratoriotutkimusten mukaan aiheuta vaaraa ihmisille ja ympäristölle. Mainittu informaatio on julkaisu yhtiön verkkosivuilla. Tiedot sisältävä julkaisu on postitettu Käylän asukkaille ja kaikille Kuusamon valtuutetuille.
Valtuutettu Flöjtin esittämän väitteet eivät pidä paikkansa.
Kaupunginvaltuutetut ovat kuntalain mukaisesti velvollinen edistämään kunnan ja kuntalaisten etua sekä toimimaan luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Virkavastuu edellyttää, että valtuutetut ajavat päätöksenteossa näkemyksiään tosiasioissa pitäytyen.
Keskusteluyhteytemme Kuusamon valtuutettujen kanssa on erinomainen. Meillä on viime viikkoina ollut mahdollisuus tavata useimmat valtuustoryhmät ja vastata valtuutettujen esittämiin kysymyksiin. Yleinen kokemuksemme on, että kuusamolaiset valtuutetut ovat erittäin kiinnostuneita kaivostoimintaan liittyvästä faktatiedosta. Mikäli heillä on kysyttävää, he ottavat yhteyttä ja selvittävät asioiden todellisen tilan.
Paikkansa pitämättömien tietojen esittäminen ei voi olla Käylän asukkaiden, maanomistajien, yritysten tai kuusamolaisten etu. Rakentava yhteiskunnallinen keskustelu pohjautuu oletusten ja mielikuvien sijaan paikkansa pitäville faktoille ja yleisesti hyväksytyille termeille sekä osapuolten väliselle avoimelle keskusteluyhteydelle. Juomasuon kaivoksen suunnittelu ja Kuusamon liuskevyöhykkeen geologinen tutkimus jatkuvat. Työn edistyessä kerromme työn edistymisestä ja tutkimustuloksista kuten tähänkin asti.