Yritykset tarvitsevat vakaan ja ennustettavissa olevan toimintaympäristön, jotta ne uskaltavat investoida. Mittavia investointipäätöksiä tehtiin kaavapäätöksen 2016 jälkeen. Nyt meneillään olevassa prosessissa kaupunki luo kaivosmyönteisillä päätöksillä mielikuvaa siitä, että sen linjaus kaivosvapaasta, strategisesti merkittävästä ja luontoarvoltaan mittaamattomasta alueesta on muuttunut. Kaupungin valtuutetut - vastuu tässä asiassa on Teillä!
Toimiessani Kuusamon yrittäjien puheenjohtajana vuosina 2012-2017 kaivoshanketta alueelle puuhasi australialainen kaivosyhtiö. Teetimme tuolloin kaivostoiminnan hyväksyttävyydestä ja sen vaikutuksista kyselytutkimuksen, joka suunnattiin Kuusamon yrittäjien jäsenille. Lähes puolet 280 jäsenestämme vastasi kyselyyn ja vastauksia tuli kattavasti eri toimialoilta. Tuon kyselyn tulokset kuvasivat selkeästi kuusamolaisten yrittäjien suhtautumista kaivostoimintaan.
Alle puolet vastaajista uskoi kaivostoiminnan vaikuttavan myönteisesti yritystoimintaan. Reilusti yli puolet kyselyyn osallistuneista vastusti kaivoksen perustamista Pohjois-Kuusamoon. Nämä yrittäjät kokivat kaivostoiminnalla olevan myös kielteisiä vaikutuksia Kuusamon imagolle. Johtopäätös kyselystä oli, että lyhyellä aikavälillä kaivostoiminnalla voi olla myönteisiä vaikutuksia, mutta pitkällä aikavälillä kielteiset vaikutukset mahdollisten riskien toteutuessa ovat merkittäviä.
Samoihin aikoihin Kuusamon kaupunginhallitus teetti selvityksen alueen luonnonvaroista ja asetti työryhmän laatimaan yleiskaavaa. Työryhmään nimettiin poliittisten puolueiden edustajien lisäksi asiantuntijoita elinkeinoelämän eri aloilta. Ryhmä sai työnsä valmiiksi vuonna 2016. Valtuustokäsittelyn ja siinä tehtyjen tarkistusten jälkeen kaavaehdotus hyväksyttiin.
Laaditun uuden yleiskaavan tavoitteena on muun muassa eri toimialojen etujen ja mahdollisten ristiriitojen yhteensovittaminen ja elinkeinotoiminnan mahdollistaminen. Tässä yhteydessä kaivostoiminnan sovittaminen matkailuliiketoiminnan ja Kuusamon luontoarvojen kannalta strategisesti tärkeimmällä alueelle nähtiin ongelmallisena ja erittäin riskialttiina. Tämän pohjalta päättäjien keskuudessa syntyi vahva yhteinen tahtotila. Niinpä kaupunki päätti, että Pohjois-Kuusamon alueelle rajataan ankan muotoinen alue (ankkamalli), jonka sisälle kaupunki ei tule kaavoittamaa maa-alueita kaivostoiminnan louhintaa ja malmin rikastusta varten.
Kaivostoiminnan kieltävä ankkamalli kaatui korkeimmassa hallinto-oikeudessa muotoseikkaan. Taistelua ei kuitenkaan hävitty. Tuon päätöksen jälkeen tarvitsemme viisautta ja pelisilmää toimintaympäristön vakauden ja luontoon perustuvien elinkeinojen kehityksen turvaamiseksi. Nyt on pidettävä pää kylmänä ja rintamalinjat vahvoina.
”Älkää upottako likaisia käsiänne tähän jumalaiseen veteen. Ihminen tarvitsee sitä”.
Törmäsin tähän lausepariin viime kesänä retkeillessäni Oulangan kansallispuistossa. Nämä Reino Rinteen sanat kuparilaattaan painettuina on kiinnitetty Kiutakönkään graniittiin. Nämä viisaat ja edelleen pätevät sanat on hyvä muistaa puolustaessamme herkkää luontoa käynnissä olevassa kaivossodassa.