Kuusamon energian ja vesiosuuskunnan (EVO) toimitusjohtaja Mika Mankinen kirjoitti Koillissanomissa 14.3 artikkelin Yhdelle kilo fosforia on toiselle 11 kiloa fosforia. Siinä hän mainitsee, että Kuusamon kaupungin ympäristöjaosto antoi viime viikolla Pohjois-Suomen aluevalvontavirastolle lausunnon Jurmussa sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen ympäristöluvasta.
Jaoston yksimielisen näkemyksen mukaan lupa voidaan myöntää enintään 450 fosforikilon johtamisesta vesistöön. Tätä lukua Mankinen vertaa Rukan jätevesien puhdistamon vuosittaiseen 40 kg fosforikuormitukseen, mikä vastaa 9 % Jurmun kalankasvatuslaitoksen kuormituksesta.
Tähän kirjoitukseen vastasi 16.3 Jurmun kasvatuslaitoksen toimitusjohtaja Kari Vääräniemi. Hän mainitsee, että Jurmussa Iijoen valuma-alue on 275 kertaa suurempi mitä Rukan puhdistamon Kesäjoen 14 km2 valuma-alue. Hän mainitsee, että Rukan (0.13 mg/l) tai Torangin (0.12 mg/l) puhdistamoiden fosforikuormitus on huomattavasti korkeampi kuin Koivukosken kalanviljelylaitoksen (0.03 mg/l) vesitökuormitus.
Näiden kirjoitusten ja ympäristöjaoston päätöksen innoittamana vihreiden Pekka Vitanen kirjoitti 21.3 artikkelin Fosfori alas. Kirjoituksessa hän mainitsee: Vääräniemi Oy anoi Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta nykyisen fosforikaton 450 kg/v nostamista 550 kiloon. Kirjoituksessa viitataan ympäristöjaoston päätökseen ettei nostoa voida hyväksyä. Hän mainitsee, että Vääräniemi Oy päästää fosforia 10-11 kertaa enemmän mitä Rukan ja Torangin jätevedenpuhdistamot työntävät fosforia. Kalanviljelyssä muodostuu ainoastaan fosforipäästöjä, mutta jätevesipuhdistamoista tulee monenlaisia vaarallisia kemikaaallisia myrkkyjä, bodareiden hormooneja ja huumejäämiä.
Kauppaneuvos Tauno Riekki kirjoitti 23.3 otsikolla Taas EVOS:ta. Kuusamoon suunnitelluista jätevesien puhdistusvaihtoehtoihin viitaten hän mainitsee:” Kitkan viisaat meni omaan ansaansa... Lopputulos oli se, että Rukan matkailuteollisuus laskee puhdistetut paskansa edelleen Kitkaan. Saapa nähdä, ken elää, mihinkä Mankinen meidän paskamme piitottaa. Toivottavasti ei Torankiin.”
Ympäristöjaoston päätös ei ole tapahtunut hyvää hallintotapaa noudattaen. Päätökset pitää tehdä faktapohjalla eikä siinä päällimmäiseksi pidä asettaa vihreää aatesuuntaa. Jaoston käsittelyyn tuotiin virkamiehen tekemä lausunto, joka hyväksyttiin ilman soraääniä. Käsittelyn pohjaksi olisi pitänyt tuoda Iijoen kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelma vuodelta 2016. Laatijoina oli Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja alan yrittäjät.
Lausunnolla tavoitteena oli luoda uusia työpaikkoja ja edistää alueellista hyvinvointia. Lausunnosta on laskettavissa, että Jurmun seudulla ilman vaarantamatta vesistön käyttömuotoja voidaan kasvattaa noin 400 tonnia kalaa vuosittain. Ympäristövalvonnan johtaja voisi kertoa miksi tätä kalanviljelyn sijainninohjaussuunnitelmaa ei ympärisöjaoston käsittelyyn tuotu?
Olin aikanaan noin 20-vuotta Koillismaan kalanviljely ry:n puheenjohtajana. Parhaimmillaan Koillismaalla oli 18 kalanviljelylaitosta, joista puolet on kadonnut. Jäljellä jääneille tuli ongelmaksi se, että paikalliset ympäristöviranomaiset olivat aina pienentämässä kasvatuslupia jolloin yrityksien kasvulle ei ollut tilaa. Yrittäjät painostuksen alla sai valita yrityksen lopettamisen tai konkurssin väliltä.
Jotta Koillismaan hyvinvointi saaadaan nousukiitoon, on ymmärrettävä miten kuntien tulorahoitus muodostuu. Se muodostuu matkailun, kaivosteollisuuden, maatalouden ja pienyrittäjien verotuloista. Näistä tuloista voidaan maksaa julkisen sektorin virkamiesten palkat, koulutus, terveydenhoito ja kuntien investoinnit. Verokertymän muodostumisen pitäisi ymmärtää myös niiden jotka kivittävät kalanviljelyä. Koillismaalla ei ole puutetta virkamiehistä vaan yrittäjistä.
En ole tavannut ainuttakaan vihreän liikkeen edustajaa joka olisi itsenäinen yrittäjä. Kysyn Pekka Virtaselta, onko yhteiskunta niin vihamielinen vihreää liikettä kohtaan ettei kukaan liikkeen edustajista uskalla ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi.
Aikanaan kun Mustavaaran kaivos toimi, niin se toi satoja työpaikkoja Taivalkoskelle ja Posiolle. Se oli näiden kuntien talouden ja hyvinvoinnin perusta. Koillismaan kehityksen perusteena ei voi olla työttömyystilastoja siistivä väestön poismuutto eikä myöskään vihreän liikkeen verotuloja heikentävät toimet.