Lukijalta

Lu­ki­jal­ta: Kan­san­edus­ta­ja Pekka Ait­ta­kum­pu kertoo, miksi Kes­kus­ta lähti hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin vaa­li­tap­pion jälkeen

Päätimme viime viikolla keskusta-puolueessa vastata myöntävästi Antti Rinteen kysymykseen hallitusneuvotteluihin lähtemisestä. Hallitusneuvottelujen tilannetta arvioitaessa on keskeistä muistaa, että kysymys on neuvotteluista. Itse hallitusohjelman hyväksymisestä ja hallitukseen osallistumisesta keskustan eduskuntaryhmä ja puoluevaltuusto päättävät vielä erikseen.

Keskustan kynnys lähteä hallitusneuvotteluihin kovan vaalitappion jälkeen oli korkea, vaikka keskusta on maamme neljänneksi suurin eduskuntapuolue. Linjasimme keskustassa, että hallitustunnustelut tulee tehdä ennen kaikkea vaalien voittajien kesken. Kun SDP ei päässyt hallitustunnusteluissa yhteisymmärrykseen perussuomalaisten ja kokoomuksen kanssa, keskusta oli valmis lähtemään neuvotteluihin kysyttyään ensin puolueaktiivien mielipiteen asiaan.

Keskustan korkea kynnys osallistua hallitusneuvotteluihin näkyy myös siinä, että asetimme osallistumiselle kymmenen selkeää kynnyskysymystä. Näiden kysymysten hyväksyminen on ehtona sille, että Keskusta lähtee hallitukseen. Näistä kysymyksistä aiomme pitää kiinni.

Isänmaan edun tulee mennä yksittäisen puolueen tai henkilön edun edelle. Oppositiossa puolueen kannatus olisi voinut kasvaa, mutta sekään ei ole enää nykyisin varmaa. On tärkeää, että keskusta on mukana hallituksessa, joka linjaa maamme suuntaa seuraavien neljän vuoden ajan. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos kykenemme pitämään kynnyskysymyksistämme kiinni.

Historia on osoittanut, että erityisesti keskustan aatteeseen ja myös toimintaan kuuluu voimakkaasti koko maan elinvoimasta huolehtiminen. Yhtenä puolueemme ehtona hallitukseen osallistumiselle on: ”Kaikkien päätösten täytyy tukea alueiden elinvoimaa ja voimavaroja sekä tukea koko Suomen yhteyksiä ja hyvinvointia.”

Myös keskustan kynnyskysymykset maatalouden kannattavuuden vahvistamisesta, puunkäytön maltillisesta lisäämisestä, alueellisesti kattavan korkeakouluverkoston säilymisestä ja sote-uudistuksen toteuttamisesta maakuntamallin pohjalle ovat hyvin merkittäviä koko Pohjois-Suomen elinvoimalle.

Keskusta haluaa turvata myös myönteisen työllisyyskehityksen, joka Sipilän hallituksen aikana loi työtä ja hyvinvointia koko Suomeen. Sen vuoksi ehtonamme hallitukseen osallistumiselle on, että yrittäjyyden ja yrittäjien verotusta ei kiristetä.

Sosiaalipolitiikassa keskustan ehtona on vanhustenhoidon epäkohtiin puuttuminen tiukemmalla lainsäädännöllä sekä perhevapaauudistus, joka on perheille parannus. Emme hyväksy vanhempienvapaiden ja kotihoidontuen lyhennyksiä. Keskusta on jo pitkään ollut vastavoima näennäisen tasa-arvon kaapuun puetulle halulle heikentää perheiden valinnanvapautta ja mahdollisuutta hoitaa lasta kotona.

Merkittävät ehdot keskustan hallitukseen osallistumiselle ovat myös puolueemme vaatimus korottaa pienimpiä eläkkeitä ja puuttua lapsiperheköyhyyteen. Näiden parannusten edellytyksenä on, että saamme edelleen nostettua maamme työllisyysastetta. Ilman työn tuomia verotuloja meillä ei ole varaa pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista.

Hallitusohjelmasta neuvotellaan parhaillaan SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kesken. On tärkeää, että keskusta on näissä pöydissä mukana. Se on pohjoisen ja koko isänmaan etu.

Pekka Aittakumpukansanedustaja (kesk.)