Aamukahvi meni väärään kurkkuun lomalta palattuani lukiessani 18.7 Koillissanomien Toimittajalta -palstaa. Kyseessähän ei liene lehden virallinen kanta? Toimittajan antamat neuvot elinkeinoministerille johtaisivat vähintäänkin ministerin potkuihin eduskunnan epäluottamuslauseella ja pahimmillaan valtakunnanoikeuteen. Onneksi ministerin avustajat ja virkamiehet ovat paremmin perillä Suomen asemasta EU:ssa kuin toimittaja. Suomen linja koheesiorahoitukseen perustuu liittymissopimuksessa sovitun Pohjoisen eritystuen puolustamiseen ja Suomen saannon optimoimiseen. Tämä on linjattu sekä hallituksen että eduskunnan suuren valiokunnan kantana.
Toimittajan esitys Oulun ja Kuopion rajaamista pois tukilaskentaperusteista tarkoittaisi Suomen saannon pienentymistä vähintään 250 miljoonalla eurolla eli lähes viidenneksellä. Tämä sen vuoksi, että vaikka mukana on Oulun väestö, joka on puolet koko Pohjois-Pohjanmaan väestöstä, jää maakunnan asukastiheys alle 12,5 asukkaan neliökilometriltä. Tuki lasketaan asukaskohtaisesti eli jokaisesta maakunnan asukkaasta. Pohjois- ja Itä-Suomi ovat kokonaisuutena harvan asutuksen tuen piirissä. Vaikka Suomen asema Uusimaata lukuun ottamatta heikkenee kehittyneestä siirtymäkauden alueeksi, on tukitasoon laskentaperusteilla mukaan lukien harvan asutuksen kriteereillä merkitystä, koska aluekategorian muutos ei saa johtaa tukitason laskuun. Tämän periaatteen noudattamisesta myös alueellisesti ja rahoituksen kohdentumisesta ”tienausperiaatteen” mukaan olemme lännen ja etelän maakuntien kanssa erimieltä. Haluamme pitää Suomelle tienaamamme rahat oman kehityksemme välineenä emmekä levitellä niitä etelään.
Tukien jakaantuminen alueen ja erityisesti maakunnan sisällä onkin eri juttu. Sen taustalla on valtakunnallisen EAKR- ja ESR-ohjelman rahoitusperiaatteet ja painotukset. Liikkumatilan lisäämiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnat ovat esittäneet omaa ohjelmaansa seuraavaksi rahoituskaudeksi. Valtakunnallinen EAKR-ohjelma suosii tutkimus- ja innovaatioympäristöjen rahoitusta. Yli puolet rahoituksesta kohdennetaan meillä pienten ja keskisuurten yritysten kehittämiseen yritystukina. Muista maakunnista poiketen kritiikille altistuen olemme käyttäneet EAKR-rahoitusta myös elinkeinopoliittisiin investointihankkeisiin muutamia miljoonia euroja vuosittain mm. Kuusamossa. Kun tukitoimien eurot ynnätään yhteen, johtaa se yllättävän tasaiseen jakaantumiseen asukasta kohden koko maakuntien seutukuntien kesken. EU-ohjelmat pyrkivät tasaamaan alueellisia kehityseroja panostamalla kunkin alueen vahvuuksiin samalla, kun ohjelmiin ladataan yhä enemmän odotuksia tukea koko Euroopan taloudellista kasvua ja uudistumista.
EU-komission maaraportit analysoivat Suomen alueellisia eroja suuriksi sekä kansallisesti harjoitettua innovaatio- ja kehittämispolitiikkaa keskittäväksi. Kansallisesti ohjatut teknologia- ja kehitystuet kohdentuvat muiden kuin alueellisten erojen tasaamisen perustein pääosin suuriin yliopisto- ja yritysten pääkonttorikaupunkeihin. Lisäksi komissio pitää Suomea kehittyneenä ja niin varakkaana maana, että sen pitäisi pystyä rahoittamaan talouskasvun edellyttämät investointinsa ilman EU:n aluekehitysrahoitusta.
Toimittajan kiitettävän aloitteellisuuden takana asiakokonaisuuteen perehtymiseksi oli ymmärrykseni mukaan paikallinen pohdinta siitä, miten Koillismaalla voitaisiin saada enemmän tukea ja vauhtia omaehtoiseen kehitykseen. Enemmän kuin muilla ja hinnalla millä hyvänsä ei liene rakentava lähtökohta. Nyt kun olisi mahdollisuus pohtia, miten näillä välineillä voitaisiin vahdittaa tuotannollisia ja palveluinvestointeja sekä kohentaa alueen kilpailukykyä. Tähän peliin ei kaivata kateutta, vaan laajempia yhteiskehittämisen verkostoja Koillismaata laajemmilla alueilla.
